Introitus

Introitus on läntisten kirkkojen messun ensimmäinen kohta. Sen teksti on useimmiten psalmeista mutta se voidaan valita muistakin Raamatun kirjoista. Introituksen aikana aikana messu viettävät papit ja avustajat saapuivat kirkkoon ja siirtyvät kuoriin, alttarin ääreen.

Introitus kuuluu messun vaihtuviin eli Missa Propriam osiin, eli sen teksti vaihtelee kirkkovuoden päivän mukaan. Reformaation jälkeen useissa kirkoissa introituksen korvasi alkuvirsi ja läntisen messun perinteessä päivän psalmi edustaa jumalanpalveluksen aloittavaa introituspsalmia.^[1]

Kirkon ensimmäisiltä vuosisadoilta säilyneiden käsikirjoitusten perusteella voidaan olettaa messun alkaneen psalmin laulamisella aina varhaisimmista ajoista lähtien. Alun perin psalmin lauloi oletettavasti solisti kuoron toistaessa vastauksen jokaisen säkeen jälkeen. Myöhemmin introitus-psalmia ryhdyttiin laulamaan antifonisesti. Psalmilaulu tunnetaan läntisessä jumalanpalveluskäytännössä 600-luvulta.^[2]

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa introituslaulu tuli kirkkokäsikirjaan vuoden 1958 uudistuksessa. Evankeliumikirjassa on jokaiselle pyhäpäivälle oma antifoni ja päivän psalmi. Introitus lauletaan joko vuorokuoroisesti (antifonisesti) tai kertosäe-muodossa (responsorisesti).^[2]

1. ↑ Palvelkaa Herraa iloiten Jumalanpalveluksen opas, s. 10,11,136. Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2009:9. Kirkkohallitus Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta, 2001. ISBN 978-951-789-300-8.
2. ↑ ^{a b} Jumalan kansan juhla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1988 asettaman käsikirjakomitean välimietintö, s. 103,104. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon Sarja A 1992:1. Suomen evankelis-luterilainen kirkko, 1992.