Vaskuliitti

Vaskuliitit ovat verisuonitulehduksia. Vaskuliitit ovat harvinaisia sairauksia. Nykykäsityksen mukaan ne ovat autoimmuunisairauksia, eli niissä elimistön tulehdussolut hyökkäävät elimistön omia rakenteita vastaan. On myös viitteitä siitä, että erilaiset infektiot voisivat toimia laukasevina tekijöinä vaskuliittien synnyssä. Kova fyysinen rasitus voi laukaista vaskuliitti-ihottuman jaloissa.^[1] Oirekuvaltaan ja tautimekanismeiltaan huomattavasti toisistaan poikkeavia vaskuliitteja tunnetaan useita.

Vaskuliitit voidaan jaotella karkeasti suurten suonten tauteihin (temporaaliarteriitti ja Takayasun arteriitti) ja keskisuurten ja pienten suonten tauteihin (Kawasakin tauti, ANCA-vaskuliitit, polyarteritis nodosa, mikroskooppinen polyangiitti, Wegenerin granulomatoosi, Churg-Straussin oireyhtymä ja Henoch-Schönleinin purppura).

Vaskuliitteihin luetaan nykyään myös ei-systeemiset (non-systematic vasculitis neuropathy, NSVN) versiot, joissa vaurio kohdistuu pääasiassa ääreishermostoon. Koska NSVN:ssä kaikki veriarvot voivat olla normaalit, varma diagnoosi on mahdollinen vain onnistuneella hermobiopsialla. Hoitolinja mukailee muita vaskuliittisairauksia, ja ennuste on muita vaskuliitteja parempi. Hankalan diagnoosin ja yleisen harvinaisuuden takia lääkehoidon aloitus voi viivästyä vuosia tai jäädä saamatta.

1. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16643140