Videopeliriippuvuus

Videopeliriippuvuudeksi kutsutaan liiallista digitaalista pelaamista, joka haittaa pelaajan elämää.^[1] Yleiskielisestä termistä huolimatta haitallista liikapelaamista ei ole lääketieteellisesti määritelty riippuvuudeksi. Ehdotus ongelman lisäämisestä käyttäytymis- ja mielenterveyden häiriöiden diagnoosijärjestelmä DSM:iin tehtiin vuonna 2007, mutta ehdotus hylättiin riittämättömän tutkimustiedon vuoksi.^[2][3] Ongelmallisen pelaamisen mittaaminen ja määrittely on hankalaa, sillä sitä ei voida mitata ainoastaan peliin käytetyllä ajalla. Haitallisen liikapelaamisen aiheuttamia ongelmia voivat olla esimerkiksi sosiaalisten suhteiden kaventuminen, uniongelmat, eristäytyminen muusta maailmasta ja masennusoireet.^[1] Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan videopeliriippuvuus on mielenterveysongelma ja se tulee olemaan osa ICD-11-luokitusta.^[4][5]

Runsaskaan pelaaminen ei välttämättä kerro riippuvuudesta, vaan kyseessä saattaa olla mielenkiintoinen harrastus.^[6] Keskeistä ongelmallisen pelaamisen erottamisessa on se, pystyykö pelaaja itse hallitsemaan omaa pelaamistaan ja pelaamisesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Ongelmallinen pelaaminen ei kuitenkaan aina välttämättä näy päällepäin.^[7] Peliriippuvuus on usein käsitetty vain nuorten ongelmaksi, mutta sitä esiintyy kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.^[8]

ICD-11 -taudinmääritysmanuaalin tullessa käyttöön Suomessa vuonna 2026,^[9][10][11] on tuolloin potilaiden mahdollista saada videopeliriippuvuuden diagnoosi. Kyseisiä diagnooseja on kahta erilaista, joista ensimmäinen on "verkossa tapahtuvan videopelaamisen häiriö" (engl. gaming disorder, predominantly online),^[12] ja toinen on "yhteydettömästi tapahtuvan videopelaamisen häiriö" (engl. gaming disorder, predominantly offline).^[13]

1. ↑ ^{a b} Nuoret pelissä: Tietoa kasvattajille lasten ja nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja: THL, 2011. ISBN 978-952-245-422-5.
2. ↑ American Psychiatric Association Considers 'Video Game Addiction' 25.6. 2007. Science Daily.
3. ↑ "AMA Will Not Label Video-Game Playing as a Psychiatric Addiction", FoxNews.com, 28.6. 2007. 
4. ↑ https://www.hs.fi/tiede/art-2000005726354.html
5. ↑ https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/peliriippuvuudesta-tuli-sairaus
6. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive), Ruddock, E. & Rauhala, A. 2010: Tyyppien maailma, pelit ja pelaajat. Teoksessa: Pentikäinen, A., Ruhala, A., Niinistö, H., Olkkonen, R. & Ruddock, E. 2010. Mediametkaa! Osa 4 - Kaikki peliin. Helsinki: Mediakasvatuskeskus Metka ry. http://mediametka.fi/wp-content/uploads/2014/05/Mediametkaa4-netti01.pdf (Arkistoitu – Internet Archive).
7. ↑ [2], Pelikasvattajan käsikirja http://www.pelipaiva.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf.
8. ↑ Haasio, A. 2013. Netin pimeä puoli. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki, s. 32
9. ↑ ICD-11 -diagnoosiluokituksen käyttöönotto thl.fi. 28.4.2023. Viitattu 23.7.2023. (suomeksi)
10. ↑ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ICD-11-käyttöönottohanke (THL) 2023-2026 julkari.fi. 8.6.2023. Viitattu 23.7.2023. (suomeksi)
11. ↑ ICD-11:n käyttöönottoa valmistellaan Suomessaki – hanke valmistuu 2026 laakarilehti.fi. 19.6.2023. Viitattu 23.7.2023. (suomeksi)
12. ↑ 6C51.0 Gaming disorder, predominantly online icd.who.int. Viitattu 23.7.2023. (englanniksi)
13. ↑ 6C51.1 Gaming disorder, predominantly offline icd.who.int. Viitattu 23.7.2023. (englanniksi)