Afrikaanerit

Afrikaanerit
Väkiluku	2 628 000[1]
Merkittävät asuinalueet  Angola 3 000 [1]  Australia 44 000 [1]  Botswana 8 300 [1]  Kanada 400 [1]  Tšekki 100 [1]  Lesotho 2 400 [1]  Malawi 3 000 [1]  Namibia 104 000 [1]  Alankomaat 15 000 [1]  Etelä-Afrikka 2 265 000 [1]  Swazimaa 16 000 [1]  Iso-Britannia 63 000 [1]  Yhdysvallat 13 000 [1]  Sambia 55 000 [1]  Zimbabwe 37 000 [1]
Kielet	afrikaans[1], englanti[1]
Uskonnot	pääasiassa Etelä-Afrikan reformoidut kirkot
Infobox OK

Afrikaanerit tai afrikaanit (afrikaansiksi Afrikaner ’afrikkalainen’) ovat pääosin Etelä-Afrikassa asuvia eurooppalaisperäisiä buurien ja niin sanottujen Kapmaan hollantilaisten jälkeläisiä, jotka puhuvat afrikaansia ja ovat perinteisesti kuuluneet johonkin maan reformoiduista kirkoista.^[2] Afrikaanerit ovat enimmäkseen kalvinististen alankomaalaisten, mutta myös ranskalaisten hugenottien, saksalaisten ja belgialaisten jälkeläisiä.^[3]

On vaikeaa määritellä tarkasti, kuka on afrikaaneri, koska identiteetti muodostuu erilaisista kieleen, etniseen taustaan, uskontoon ja kulttuuriin liittyvistä piirteistä. Siksi afrikaanerien tarkkaa lukumäärääkään on vaikea esittää.^[4] Afrikaansin kielellä on keskeinen merkitys identiteetin muodostumisessa. Kieleen perustuvaa määrittelyä hankaloittaa kuitenkin se, että myös useat Etelä-Afrikan mustat ja erityisesti niin sanotut värilliset puhuvat afrikaansia äidinkielenään. Afrikaaneri-identiteettiin liittyy etenkin historiallisesti valkoihoisuus,^[5] vaikka nykyisin monet pitävät myös afrikaansia puhuvia mustia ja värillisiä afrikaanereina. Etelä-Afrikassa on käytetty ajoittain uutta termiä afrikaanses kaikista afrikaansia puhuvista etnisistä ryhmistä.^[6][7]

Myös alankomaalaiset reformoidut kirkot ovat vaikuttaneet merkittävästi afrikaanerinationalismin ja kansallisen identiteetin syntymiseen.^[8] Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Etelä-Afrikassa asui 4,4 miljoonaa valkoista, joista 2,5 miljoonaa puhui afrikaansia äidinkielenään. Afrikaanerikirkkojen jäsenmäärä oli 1,4 miljoonaa.^[9] Namibiassa oli vuoden 1991 väestönlaskennan mukaan 133 324 afrikaansia äidinkielenään puhuvaa henkilöä, ja he muodostivat 9,5 prosenttia maan väestöstä.^[10]

Nykyisin Etelä-Afrikassa ja Namibiassa asuva valkoihoinen afrikaansinkielinen väestö nimittää itseään yleensä afrikaanereiksi lukuun ottamatta joitakin pieniä, yleensä erittäin konservatiivisia, ryhmiä, jotka haluavat säilyttää buuri-identiteetin.^[11]

1. ↑ ^{a b c d e f g h i j k l m n o p q r} Afrikaner Joshua Project. Viitattu 6.12.2012. (englanniksi)
2. ↑ Afrikaner 2007. Encyclopædia Britannica.
   Neil Lettinga: South African Christianity, Afrikaner Christianity: The Dutch Reformed Churches in South Africa bethel.edu. Arkistoitu 7.6.2007. Viitattu 3.5.2007. (englanniksi)
3. ↑ Boer 2007. Encyclopædia Britannica. (englanniksi)
4. ↑ Louw-Potgieter, J.; Giles, H.: Afrikaner Identity: Diversity Among the Right. Journal of Multilingual and Multicultural Development, 1987, nro v8 n3, s. 283-92. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi): "Language is an important part of ethnic identity, but not the only one. Two groups of Afrikaners, 23 members of the National Party and 15 members of the Afrikaner Resistance Movement, responded to a questionnaire concerning characteristics essential for Afrikaner group membership. Culture and background were also perceived essential."
5. ↑ Jakes Gerwel: The Afrikaners: Who are they? What is their future? (pdf) Harold Wolpe Memorial Seminar, 6 April 2005. The Edge Institute. Viitattu 4.5.2007. (englanniksi)
6. ↑ Afrikaner / Boer / Afrikaanse 2006. afrilux.co.za: Africa Deluxe Tours. Arkistoitu 2.2.2009. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi)
7. ↑ Wessel Visser: Die dilemma van ‘n gedeelde Afrikaanse identiteit: Kan wit en bruin mekaar vind? vryeafrikaan.co.za. 3.2.2005. vryeafrikaan.co.za. Viitattu 4.2.2010. (afrikaansiksi)
8. ↑ Wallace Mills: Religion and Afrikaner Nationalism Saint Mary's University. Viitattu 5.4.2007. (englanniksi)
9. ↑ Census 2001 2001. Statistics South Africa. Arkistoitu 5.7.2007. Viitattu 3.5.2007. (englanniksi)
10. ↑ Country Briefs: Namibia International Institute for Applied Systems Analysis. Viitattu 5.4.2007. (englanniksi)
11. ↑ Tobias Louw: Open Letter to the Institute for Security Studies 16.9.2003. archive.org: Kulturele Geregtigheid Stigting. Arkistoitu 1.10.2003. Viitattu 16.12.2009. (englanniksi) (Internet Archive)