Dorsetin kulttuuri

Dorsetin kulttuuri noin 500 eaa.–1500 jaa. oli eskimoita edeltänyt varhaiseskimojen kulttuuri, joka oli melko hyvin sopeutunut arktisiin oloihin. "Dorsetilaiset" elivät muun muassa hylkeen- ja mursunpyynnillä sekä karibun metsästyksellä. Kulttuuri syntyi Pohjois-Kanadan rannikoilla tai Arktisilla saarilla, ja levisi muun muassa Grönlantiin. Kulttuurin ihmiset asuivat suunnilleen samoilla alueilla Kanadassa ja Grönlannissa kuin nykyiset eskimotkin. Kesällä asuttiin eri paikoissa kuin talvella. Dorsetilaiset mm. uskontoon liittyvät lähinnä karhua ja naisia esittävät veistokset olivat taitavammin tehtyjä kuin myöhemmät eskimojen tekemät veistokset^[1]. Dorsetin kulttuuri tuhoutui, kun kehittyneemmän eskimojen Thulen kulttuurin ihmiset levittäytyivät noin 1000 jaa. alkaen Alaskan pohjoisrannikolta itään.

Dorsetin kulttuurin ihmiset elivät kalastaen, hylkeen ja mursun keihäs- ja harppuunapyynnillä ja karibun metsästyksellä.^[2][3][4]. Ehkä myös pieniä valaita pyydettiin, mutta suuria valaita^[5] dorsetilaiset tuskin kykenivät pyytämään. Dorsetlaiset pyysivät myös jääkarhuja, kettuja, hanhia, sorsia ja merilintuja^[6].

Meririistan pyynnin takia asutukset olivat yleensä rannikolla. Talvitalot viittaavat vuodenaikamuuttoihin kesä- ja talviasuinpaikkojen välillä^[2]. Dorsetin kulttuuriin liittyi suuria 2–3 perheen puoliksi maanalaisia taloja. Asumukset olivat puolipysyviä, luultavasti nahalla peitettyjä. Dorsetin kulttuuri tuotti pieniä kolmiomaisia teriä, joita kiinnitettiin hylkeen pyynnissä käytettyjen harppuunoiden päihin. Saippuamaisesta vuolukivestä tehtiin lamppuja, ja tavallisia olivat myös kaivertimet.

Dorsetin metsästäjät kuljettivat kivityökalujen kiveä tuhansien kilometrien päähän^[6]. He eivät tunteneet koiraa, jousta eivätkä nuolta^[5]. Dorsetlaiset asuivat pienissä 1–2 talon "kylissä"^[5], koska eivät pystyneet tekniikkansa vuoksi metsästämään yhtä paljon riistaa kuin eskimot, jotka asuivat jopa kymmenien tai satojen asukkaiden kylissä^[7].

Dorsetin kulttuuri sopeutui arktisiin oloihin edeltäjäänsä Pre-Dorsetin kulttuuria paremmin. Dorsetilaisilla oli paremmat keihäät ja harppuunankärjet kuin aiemmilla paleoeskimoilla.^[2] Dorsetin kulttuuri oli muutenkin varhaisten paleoeskimojen perinteitä etevämpi, työkalut olivat parempia^[8] ja asutus kiinteämpää^[8] kuin aiemmin. Meteoriittiraudasta tehtiin joskus veitsiä^[9]. Dorsetin kulttuuriin ilmestyivät iglut^[8], lumiveitset^[2] ja työntöreet sekä jääkengät^[2]. Lähinnä hylkeen^[10] merijääpyydystystä harjoitettiin. Dorsetilaisten kajakit^[8] olivat yhtä hyviä kuin eskimojen käyttämät^[3]. Hylje oli tärkein saaliseläin^[8]. Vuolukivilamput tulivat jo hieman ennen Dorsetin kulttuuria^[8]. Uskontoon ja käyttöesineisiin liittyvä taide oli parempaa kuin myöhempi eskimojen taide^[8].

Monissa myöhemmissä Dorsetin paikoissa ei enää käytetty koiria^[2] nuolia ja jousia^[8] sekä poria^[2][11], samaan aikaan kun öljylamput yleistyivät ja merinisäkkäiden merkitys ravintona kasvoi. Näin ollen myöhäisempi Dorsetin kulttuuri siirtyi meripainotteiseksi^[3] ja sen tekniikka taantui. Dorsetin ihmisillä ei ollut koirarekiä, hyviä kanootteja eikä hyviä harppuunoita, jotka helpottivat pyydystystä luonnonvaroiltaan niukoilla arktisilla alueilla. Karkeaa Nortonin keramiikkaa ei esiintynyt^[3]. Pienet kivilamput olivat harvinaisia^[3]. Poran puuttumisen vuoksi reiät olivat tämän kulttuurin valmistamissa esineissä hyvin epätavallisia. Tyypillisten Dorsetin kulttuurin esineiden, luuneulojen pitkulaiset reiät tehtiinkin kaivertamalla.

Dorsetin kulttuuri oli melko yhtenäinen, mutta poikkeuksia oli Grönlannissa ja Newfoundlandissa ja Labradorin niemimaalla. Kulttuurin ydinalue oli Northern Foxe Basinin, Hudsonin salmen seuduilla ja Baffinin saaren pohjoiskärjessä. Noin 500 eaa. – 1000 jaa. kulttuuri levisi pohjoiseen Kanadaan jopa Newfoundlandiin asti, ja idässä Grönlantiin.

1. ↑ Ihmisen suku 1, Ensimmäiset ihmiset. WSOY 1993. ISBN 951-0-18779-8. Luku Arktiksen asuttajat, s. 222.
2. ↑ ^{a b c d e f g} Past Worlds, The Times Atlas of Archaelolgy, Times Books 1988, ISBN 0-7230-0306-8, s. 272–273
3. ↑ ^{a b c d e} Atlas of Ancient America, Michael Coe Dean Snow and Elizabeth Benson, An Equinoix Book, Oxford 1986, Facts on File 1986, : Cultural Atlas Series, ISBN 0-8160-1199-0, ISBN 978-0-81601199-5, s. 46
4. ↑ The Tuuniit (Dorset Culture) nunanet.com. Arkistoitu 25.2.2008. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)
5. ↑ ^{a b c} Diamond 2005, s. 275.
6. ↑ ^{a b} Diamond 2005, s. 274.
7. ↑ Diamond 2005, s. 275–276.
8. ↑ ^{a b c d e f g h} Matti Lainema, Juha Nurminen: Ultima Thule, Pohjoiset löytöretket. WSOY 2001, ISBN 951-0-23925-9, s. 39
9. ↑ Hertling, Knud; Hesselbjerg, Erik; Klitgaard, Svend; Munck, Ebbe; Petersen, Olaf, 1970: Greenland, Past and Present, s. 119.
10. ↑ Greenland Past and present, s. 119
11. ↑ Greenland, past and present, s. 118.