Back Efese Afrikaans Ephesos ALS ኤፌሶን Amharic Ephese ANG أفسس Arabic افسوس ARZ Éfesu AST Efes Azerbaijani Эфес (горад) Byelorussian Эфэс (горад) BE-X-OLD

Efesos

Efesos
Ἔφεσος
Efesoksen arkeologista aluetta, etualalla Efesoksen teatteri.
Efesoksen arkeologista aluetta, etualalla Efesoksen teatteri.
Sijainti

Efesos
Koordinaatit 37°56′31″N, 27°20′43″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Efes, Selçuk, İzmir
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 1000 eaa.–1000 jaa.
Huippukausi n. 500-luku eaa.–200-luku jaa.
Kulttuuri antiikki
varhaiskeskiaika
Valtakunta hellenistiset valtakunnat
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Joonia
Unescon maailmanperintökohde nimellä
Efesos
Aiheesta muualla

Efesos Commonsissa

Efesos (m.kreik. Ἔφεσος, lat. Ephesus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Jooniassa nykyisen Turkin länsirannikolla.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee nykyisessä Efesissä noin kolme kilometriä länteen Selçukista ja noin 70 kilometriä etelään İzmiristä.[4][5][6]

Efesos oli joonialaisten kreikkalaisten siirtokunta ja yksi koko antiikin ajan merkittävimpiä kreikkalaisia kaupunkeja. Efesoksen seudulla on ollut kreikkalaista asutusta viimeistään 900-luvulla eaa. Laajempaa mainetta kaupunki alkoi saada 500-luvulla eaa., kun sinne rakennettiin suuri Artemiin temppeli.[7] Samoihin aikoihin kaupungin valloitti Lyydian kuningas Kroisos. Myöhemmin Efesos kuului eri aikoina muun muassa Persian, Aleksanteri Suuren ja Pergamonin valtakuntiin, kunnes se vuonna 133 eaa. liitettiin Rooman valtakuntaan.[8][9]

Roomalaisella kaudella Efesos nousi suurimpaan kukoistukseensa. Se toimi Asian eli Vähän-Aasian provinssin pääkaupunkina,[7] ja sinne rakennettiin useita huomattavia rakennuksia. Kaupunki oli asukasluvultaan Rooman valtakunnan suurimpia. Efesoksesta tuli myös tärkeä varhaiskristillinen keskus ja myöhemmin myös pyhiinvaelluskohde. Varhaisella bysanttilaisella kaudella asutus siirtyi lähelle nykyistä Selçukia, sillä kaupungin satama liettyi vähitellen umpeen. Nykyään Efesoksen rauniot sijaitsevat usean kilometrin etäisyydellä rannikosta.[2][8]

1800-luvulla aloitetut arkeologiset kaivaukset ovat palauttaneet pienen osan kaupungin muinaisesta loistosta. Erityisen vaikuttava nähtävyys on Celsuksen kirjaston julkisivu, joka rakennettiin 1970-luvulla uudelleen alkuperäisistä rakennuskivistään. Sen sijaan suuresta Artemiin temppelistä on enää jäljellä vain kivikasoja sekä yksi pylväs.[8] Efesoksen arkeologinen alue on Unescon maailmanperintökohde vuodesta 2015.[10]

  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”844 Ephesos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPHESOS Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Smith, William: ”Ephesus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Ephesus/Arsinoe(ia) Pleiades. Viitattu 4.11.2019.
  5. ↑ Ephesus (Ionia) 673 Efes/Selcuk - Έφεσος ToposText. Viitattu 4.11.2019.
  6. ↑ Scherrer 2000, s. 8–13.
  7. ↑ a b Ephesos – An Ancient Metropolis: Exploration and History Austrian Archaeological Institute. Viitattu 1.7.2010.
  8. ↑ a b c Kinnunen, Anja: Turkki – Lomailijan opas, s. 178–182. Fenix-kustannus Oy, 2009. ISBN 978-951-862-196-9.
  9. ↑ Oklahoma Christian University: Ephesus Oklahoma Christian University. Viitattu 1.7.2010.
  10. ↑ Ephesus UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 4.11.2019.
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne