Foinikialaiset

Foinikialaiset olivat Lähi-idässä itäisen Välimeren pohjukassa nykyisen Libanonin tienoilla noin 3500–146 eaa. vaikuttanut seemiläistä foinikian kieltä puhunut kansa. Foinikialaiset olivat läheistä sukua kanaanilaisille, ja tällä nimellä he kutsuivat myös itseään.^[1]

Foinikialaiset lienevät asuneet maassaan jo 3500–3000 eaa. Voimakkaimmillaan foinikialaiset olivat noin 1200–800 eaa. Tunnetuimmat klassisen Foinikian kaupungit olivat Sidon ja Tyros,^[2] mutta aiemmin Ugarit ja Byblos olivat merkittävämpiä.^[2] Byblos asutettiin jo 3000-luvulla eaa., mutta amorilaiset hävittivät sen noin 2150 eaa. Kaupunki rakennettiin myöhemmin uudestaan, ja Foinikian rannikolle nousi myös useita muita kauppakaupunkeja ja kulttuurikeskuksia, kuten Ugarit, Tripoli, Sidon, Tyros ja Akko.^[1]

Foinikialaiset olivat kauppiaita ja merenkulkijoita, jotka perustivat kauppasiirtokuntia hyvinkin kauas kotimaastaan. Foinikia laajeni merelle, koska maa-alueilla oli jo muita kansoja. Toisaalta idässä oli vuoristo.^[2] Foinikialaiset perustivat esimerkiksi Rooman kilpailijan Karthagon^[2][1] vuonna 814 eaa. nykyisen Tunisian rannikolle. Muita foinikialaisten siirtokuntia oli Kyproksella, Rodoksella, Kreetalla, Maltalla, Sisiliassa, Sardiniassa, sekä Marseillessa Etelä-Ranskassa ja Cádizissa Espanjassa.

Ei tiedetä, miten varhain Foinikian rannikolta on purjehdittu vaikka joidenkin teorioiden mukaan olisi purjehdittu jo neoliittisella kivikaudella. Foinikian yhdistivät maa- ja merikaupan reitit. Idästä tuli kauppatavaraa, jota voitiin myydä edelleen merikaupan välityksellä.

Foinikian seutu tuotti setripuuta,^[3] jota myytiin muun muassa Egyptiin. Foinikialaiset olivat taitavia laivanrakentajia ja merenkulkijoita. Purjehdusmatkat ulottuivat muun muassa Espanjaan ja ehkä Englantiin asti.^[4]

1. ↑ ^{a b c} Kari 2001, s. 26–27
2. ↑ ^{a b c d} Combi maailmanhistoria s. 86
3. ↑ Combi maailmanhistoria, Crane Brinton John B. Christopher Robert Lee Wolff, täydentänyt Nils Syvan, Otava 1974, ISBN 951-30-2101-7, sarja ISBN 9789513021009, alkuteos A History Of Civilization, suom. Marja Itkonen-Kaila ym., Asiantuntija Matti Klinge ym. "Kreeta", s. 87
4. ↑ Combi maailmanhistoria s. 87