Hadith

Hadith (arab. الحديث‎, al-ḥadīth), sananmukaisesti "traditiot", on islamilaisen perimätiedon muoto, joka on kirjattu muistiin suullisista lähteistä. Hadith on tavallisesti lyhyt ja asiayhteydestä irrotettu kertomus siitä, mitä Muhammed sanoi tai teki. Yleensä sen tarkoitus oli vahvistaa jokin asia Jumalan lain mukaiseksi. Tällaisena sen esikuvana oli mišna eli juutalaisten rabbien suullisista tarinoista kokoama tieto Mooseksen laista.[1] Kaikki 800-luvun varhaisten hadith-kokoelmien tekijät olivat kotoisin Persiasta.

Hadith-kirjallisuus jakautuu kolmeen tyyppiin, jotka ovat osittain päällekkäisiä. Profeetta Muhammedin elämäntapaa (sunna) koskeva kirjallisuus muodostaa perustan islamilaiselle lainsäädännölle. Koraania selittävä kirjallisuus (tafsir) kertoo, mitä Koraanin eri kohdat tarkoittavat. Varhaisin hadith-kirjallisuuden muoto oli Muhammedin elämäkerta (sira), missä myös asiayhteydet ja aikajärjestys saivat huomiota.[2] Hadith-kirjallisuus alkoi 800-luvulla, jolloin luotiin laajoja hadith-kokoelmia kaikilta kolmelta alueelta. Runsaan islamilaisen kirjallisuuden synnyn tärkeä ehto oli paperinvalmistuksen taidon oppiminen kiinalaisilta 760-luvulla. Kun papyruksesta ja pergamentista voitiin luopua, kirjojen tekemisestä oli tullut helppoa ja halpaa aiempaan verrattuna.

Islam perustuu hadith-kirjallisuuden ohella myös Koraaniin. Vaikka Koraani on periaatteessa islamin korkein auktoriteetti, tiedot Muhammedista, Mekasta, ja uskonnollisista rituaaleista tulevat lähes kokonaan hadith-kirjallisuudesta eivätkä Koraanista. Hadithit myös kertovat, miten Koraanin sanoja on oikealla tavalla tulkittava, joten tässä suhteessa Koraani jää niille alisteiseksi.[3]

  1. Crone, 1980. s. 5
  2. Berg, 2000, s. 5
  3. Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 96. Otava, 2004.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne