Hodgkinin tauti

Hodgkinin tauti tai yleisemmin Hodgkinin lymfooma on imusolmukkeiden syöpätauti, joka on peräisin itukeskusten B-lymfosyyteistä. Thomas Hodgkin kuvasi kasvaintaudin vuoden 1832 asiakirjassaan.

Hodgkinin lymfoomaan sairastuu Suomessa noin 130 henkilöä vuosittain. Kasvain koostuu pienestä osuudesta pahanlaatuisia ns. RS-soluja ja suuresta osuudesta reaktiivista tulehdussolukkoa. Suurin osa kasvaimista on klassista sidekudoskyhmyistä kudostyyppiä. Hodgkinin lymfooman syyt ovat suhteellisen tuntemattomat. Tautia ilmenee eniten 15-34-vuotiaana ja yli 60-vuotiaana. Ensioireena havaitaan usein kivuttomia, suuria (yli 2 cm) imusolmukkeita, massaa tai turvotusta kaulalla tai muulla pinnallisella imusolmukealueella. Eloonjäämisosuus on keskimäärin noin 75 % viiden vuoden aikana diagnoosista. Hodgkinin lymfooman diagnoosin vahvistaminen perustuu ennen kaikkea kuvantamiseen, koepalan ottoon ja patologisiin tutkimuksiin. Hodgkinin lymfooman hoito on pääasiassa onkologinen ja siihen kuuluvat monisolunsalpaajat ABVD (doksorubisiini, bleomysiini, vinblastiini, dakarbatsiini) ja BEACOPP (bleomysiini, etoposidi, doksorubisiini, syklofosfamidi, vinkristiini, prokarbatsiini, prednisoloni) sekä sädehoito.