Hormoni

Hormoni on elimistön hitaaseen viestintäjärjestelmään liittyvä^[1] endogeeninen eli elimistön itse valmistama viestinvälittäjämolekyyli, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin verenkierron välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntaprosesseihin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista umpirauhasista. Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja hypotalamus säätelee autonomisen hermoston signaalien mukaan aivolisäkkeen toimintaa.^[2]

Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen soluun, jossa on hormonille spesifisiä reseptoreja. Hormonit vaikuttavat elimistössä lisääntymisen säätelyyn, kasvuun, kehitykseen sekä energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin.^[3] Jotkut tuotteissa käytetyt kemikaalit voivat häiritä normaalia kehon hormonitoimintaa ja aiheuttaa siten terveysriskejä. Hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali on sellainen eksogeeninen (elimistön ulkopuolelta tuleva) aine tai aineseos, joka muuttaa hormonijärjestelmän toimintaa ja aiheuttaa siksi haittavaikutuksia kokonaisessa organismissa, sen jälkeläisissä tai (osa)populaatioissa.

Keskushermosto ja hormonitoiminta ovat yhteistoiminnassa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen kautta.^[3] Aivoihin tulee sekä hermosolujen välittämää että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme.

Termi hormoni on peräisin kreikankielisestä sanasta hormao, joka tarkoittaa kiihdyttää tai herättää.^[4] Starling oli ensimmäinen, joka käytti termiä viittaamaan umpieritykseen vuonna 1905.^[5] Starling määritteli hormonin kehon tuottamaksi aineeksi, joka vaikuttaa muualla kuin siinä paikassa, jossa sitä tuotetaan^[6]. Sama kemiallinen yhdiste voi toimia sekä hormonina että elimistön nopeaan viestintäjärjestelmään kuuluvana hermoston toimintaa säätelevänä välittäjäaineena^[1].

1. ↑ ^{a b} Hormonit. PedaNet Muhos. https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/oppiaineet2/terveystieto/te1/hormonit
2. ↑ Turunen, Seppo: Biologia – Ihminen, s. 70–71. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2012. ISBN 978-951-0-29701-8.
3. ↑ ^{a b} Bror-Axel Lamberg: Kliininen endokrinologia, s. 9. Duodecim, 1992. ISBN 951-8917-27-2.
4. ↑ Messengers of Sex: Hormones, Biomedicine and Feminism, s. 35. Cambridge University Press, 2007. ISBN 9781139466103. (englanniksi)
5. ↑ P. K. Gupta: Genetics Classical To Modern, s. 5–186. Rastogi Publications, 2007. ISBN 9788171338962. (englanniksi)
6. ↑ Insulin: understanding its action in health and disease. https://bjanaesthesia.org/article/S0007-0912(17)37337-3/pdf