Hysteria

Tämä artikkeli käsittelee psykiatrista diagnoosia. Hysteria-sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Jean-Martin Charcot esittelee potilasta viikoittaisella luennollaan. Yksityiskohta André Brouillet’n maalauksesta Lääketieteen luento Salpêtrièressa (1887).

Hysteria (kreik. hystera 'kohtu') on historiallinen tautinimeke, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi neuroosiksi ja konversiohysteriaksi. Hysteerinen neuroosi nimettiin uudelleen somatisaatiohäiriöksi, ja nykyisin siitä käytetään nimitystä somatisaatiohäiriö (F45.0). Konversiohysteria nimettiin uudelleen konversiohäiriöksi, jota nimikettä käytetään edelleen suomalaisessa psykiatriassa, vaikka sairauden virallinen nimi on muuttunut dissosiaatiohäiriöksi (F44). Osa lääkäreistä on ruvennut kutsumaan hysteriaa psykogeeniseksi, toiminnalliseksi tai lääketieteellisesti selittämättömäksi häiriöksi.[1]

Osa lääkäreistä tunnustaa, etteivät pidä hysteriapotilaista, koska epäilevät heidän teeskentelevän. Kielteinen asenne saattaa johtua myös siitä, etteivät he kykene parantamaan kyseisiä potilaita.[1]

  1. a b Kinetz, Erika: Is Hysteria Real? Brain Images Say Yes The New York Times. 26.9.2006. Viitattu 21.5.2020. (englanniksi)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne