Intiaanireservaatti

Intiaanireservaatit ovat intiaanien tai eskimojen hallitsemia alueita Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Reservaatit saivat alkunsa 1800-luvulla, kun eurooppalaislähtöiset uudisraivaajat ottivat intiaanien maat itselleen.

Yhdysvalloissa reservaatit (Indian reservation) toimivat Yhdysvaltain sisäministeriön Bureau of Indian Affairsin alaisuudessa. Kanadassa reservaatti (Indian reserve) on määritelty erityisessä Indian Act -laissa (1876).

Yhdysvalloissa on tätä nykyä noin 300 intiaanireservaattia.^[1] Alaskassa on yksi reservaatti.^[1] Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 56,2 miljoonaa eekkeriä eli noin 227 000 km²,^[1] mikä on 2,3 % Yhdysvaltojen pinta-alasta. Liittovaltion tunnustamia alkuperäisheimoja, mukaan lukien Alaskan heimot, on 566.^[1] Kaikilla heimoilla ei ole omaa reservaattia kun taas joillakin niistä on useampia.^[2] Enemmistö intiaaneista elää silti reservaattien ulkopuolella.

Yhdysvalloissa reservaatti-intiaanien asemasta päättää viime kädessä liittovaltion kongressi. Osavaltioilla ei ole paljonkaan sanottavaa siihen, mitä reservaateissa tapahtuu. Periaatteessa osavaltioiden lait eivät ole voimassa reservaattien alueella, mikä on aiheuttanut monia katkeria ja yhä jatkuvia valtakamppailuja intiaanien ja osavaltioiden sekä osavaltioiden ja liittovaltion kongressin välille.^[3] Yhdysvalloissa reservaateilla on Indian Gaming Regulatory Act -laissa säädettyjä erityisoikeuksia kasinojen pitämiseen. Laki perustuu vuonna 1976 Yhdysvaltain korkeimman oikeuden antamaan päätökseen (Bryan vastaan Itascan piirikunta), jonka mukaan osavaltioilla ei ole oikeutta kerätä veroja reservaattien alueelta tai puuttua millään muullakaan tavalla reservaattien taloudelliseen toimintaan.^[4]

Kanadassa vuoden 1876 intiaanilaki teki intiaanien hallinnosta kansallisen ja rajoitti provinssien oikeuksia määrätä alkuperäiskansojen asioista. Vähitellen Kanadan hallitukset painostivat eri reservaatteja ja heimokuntia hyväksymään ja omaksumaan eurooppalaistyyppiseen edustukselliseen demokratiaan perustuvan vaaleilla valitun neuvoston ylimmäksi hallintoelimekseen. Näillä on kuitenkin yleensä vain neuvoa-antava asema, sillä ylin päätäntävalta on ministeriössä. Vuoden 1951 intiaanilain nojalla heimot saivat aiempaa enemmän itsehallinto-oikeuksia, mutta ministeriöllä on yhä veto-oikeus reservaattihallitusten päätöksiin. Virallisesti Kanada kunnioittaa reservaattien itsehallintoa.^[5]

1. ↑ ^{a b c d} http://www.bia.gov/FAQs/
2. ↑ The many Indian reservations across the US indians.org. Viitattu 16.10.2022. (englanniksi)
3. ↑ Andersson Rani Henrik & Henriksson Markku: Intiaanit: Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia (2010), s. 469.
4. ↑ Early Pioneers of Indian Gaming Had Same Goal: To Help Their People Indian Country Today. 27.3.2013. Viitattu 10.2.2023. (englanniksi)
5. ↑ Andersson & Henriksson, s. 467.