Kaste

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteistyksessä ongelmia: joko puuttuvat tai pienryhmien julkaisuja.

Artikkeli Uskovien kaste tulisi yhdistää tähän artikkeliin. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. Tarkennus: Turhaa päälleikkäistä tietoa

Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Jeesus Kristus Syntymä Ristiinnaulitseminen Ylösnousemus
Raamattu Vanha testamentti Uusi testamentti Evankeliumi Raamatun kaanon
Teologia Jumala Kolminaisuus Isä Poika Pyhä Henki Apologetiikka Kaste Kirkko Kristologia Lähetystyö Pelastus Uskontunnustus
Historia Aikajana Apostolit Pietari Paavali Maria Varhaiskristillisyys Kirkkoisät Konstantinus Kirkolliskokoukset Augustinus Suuri skisma Ristiretket Akvinolainen Uskonpuhdistus Luther
Tunnustuskunnat Läntinen Katolinen Protestantismi Adventismi Anabaptismi Anglikanismi Baptismi Kalvinismi Evankelikalismi Pyhitysliike Luterilaisuus Metodismi Helluntaiherätys Itäinen Idän katoliset kirkot Ortodoksinen kirkko Orientaaliortodoksiset kirkot Restorationismi Jehovan todistajat Myöhempien aikojen pyhien liike Ykseyshelluntailaisuus
Muuta aiheesta Jumalanpalvelus Kirkko Kirkkovuosi Taide Kritiikki Ekumenia Musiikki Rukous Saarna Symbolit
Kristinuskon teemasivu
n k m

Kaste on alun perin Raamatun kirjoituksiin ja niistä jälkikäteen tehtyjen tulkintojen mukainen kristillinen toimitus, jossa henkilö kastetaan vedellä pirskottaen, valellen, ripotellen tai veteen upottaen ja yleensä samalla liitetään paikallisen kirkon tai seurakunnan jäseneksi.^[1] Käytössä on lapsikaste ja aikuiskaste, joka on raamatussa esiintyvän Johannes Kastajan neuvojen mukainen julkinen henkilökohtaisen uskon tunnustaminen.^[2] Katolisen, ortodoksisen ja protestanttisen kirkon alaisissa kirkkokunnissa kaste on sakramentti.^[3] Vesikasteen teologinen merkitys pelastavana, uudestisynnyttävänä tai omantunnon asiana vaihtelee suuresti eri kirkkokuntien ja yksilöiden välillä. Oppi vesikasteesta historiassa on ollut yksi kirkkokuntia sekä yksilöitä vahvasti erottava, mutta nykyisin myös yhdistävä asia.^lähde? Kastetilaisuuteen liittyy lapsikasteessa usein käytännössä nimenanto.^[4] Kristillinen kaste on ainutkertainen, eikä sitä enää uusita myöhemmin.^lähde?

Uusi testamentti sisältää kristyille kaksi erillistä käsitettä kasteelle, jotka ovat vesikaste ja henkikaste.^[5][6] Henkikasteessa ihminen täyttyy Pyhällä Hengellä. Johannes Kastaja, joka oli Uuden testamentin ensimmäinen kastaja sanoi, että hän kastaa ihmisiä vedellä parannukseen, mutta Jeesus kastaisi uskovat Pyhällä Hengellä ja tulella.^[7] Jeesus sanoi Nikodemokselle: "Jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."^[8] Pyhästä Hengestä Paavali kirjoittaa uskoville: "Me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä."^[9][10]

Kreikkalaisessa Uudessa testamentissa käytetään kastamisesta verbiä baptizō, "upottaa", "painaa veden sisään", "pestä", "kastaa", ja kasteesta substantiivia baptisma. Suomessa tänään, vesikasteen toimituksen muotoja on yleisesti kahdenlaista, vauvan vedellä valelusta henkilön itse pyytämään upotuskasteeseen. Tästä syystä vesikasteen toimituksesta saatetaan käyttää eri nimityksiä, kuten lapsikaste tai uskovien kaste eli aikuiskaste, vaikka Raamattu puhuu vain kasteesta. Kirkkokunnista katolinen, ortodoksinen ja luterilainen, lukevat kasteen sakramentteihin. Myös eräillä kristillisvaikutteisilla mutta kolminaisuusoppia tunnustamattomilla uskonnoilla on oma vesikaste, mutta näitä kasteita eivät mitkään kristilliset yhteisöt pidä pätevinä.^lähde?

1. ↑ ”Kaste”, Tietojätti 2000, s. 364. Gummerus, 1999.
2. ↑ Raamatullinen kaste: 2. Upotuskaste ja pelastuminen (Upotuskaste on uskon teko, julistus ja samaistuminen Jeesuksen esimerkkiin ja opetukseen ylösnousemusvoiman vastaanottamiseksi omassa elämässä) tulta.net. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 8.1.2015.
3. ↑ ”Sakramentti”, Tietojätti 2000, s. 741. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-x.
4. ↑ Kaste Ortodoksi.net. 26.1.2018. Ortodoksinen kirkko. Viitattu 7.10.2020.
5. ↑ Apt. 2:38, 19:2–6
6. ↑ Muroma, Urho: Henkikaste, Pyhän Hengen olemus ja Hengellä täyttyminen (Raamattuopisto) saarna.net. 1958. Arkistoitu 8.1.2015. Viitattu 8.1.2015.
7. ↑ Matt. 3:11
8. ↑ Pyhä Raamattu, Evankeliumi Johanneksen mukaan 3:5, viitattu 8.1.2015
9. ↑ 1. Kor. 12:13
10. ↑ Koskenniemi, Erkki: Kirkko, Kristuksen ruumis (Puhuessansa Kristuksen seurakunnasta kokonaisuutena eli Kristuksen Kirkosta Uusi testamentti käyttää monia hyvin havainnollisia ja sattuvia kuvia...Tällä kertaa syvennymme yhteen tällaiseen kuvaan: Kirkko on Kristuksen ruumis) 1988. SLEY. Viitattu 8.1.2015.