Keltit

Keltit
Rekonstruoituja ajanlaskun alun kelttiasumuksia Altburgissa Saksassa.
Väkiluku	Aikoinaan useita miljoonia
Asuinalueet	Suuri osa nykyistä Länsi- ja Keski-Eurooppaa
Kielet	Kelttiläiset kielet, nykyään iiri, kymri, gaeli ja bretoni
Uskonnot	Kelttiläiset uskonnot
Infobox OK

Keltit (kreik. keltoi, lat. celtae) ovat indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvia kelttiläisiä kieliä puhuvia esihistoriallisia, historiallisia ja osittain myös nykyisiä kansoja. Kelttiläisyys ei ole yhtenäinen käsite, vaan sillä on viitattu niin kansalliseen, kielelliseen kuin kulttuuriseenkin eurooppalaisten kansojen ryhmään. Kelttikansat saattoivat erota toisistaan merkittävästikin fyysisiltä ja kulttuurisilta piirteiltään, eivätkä ne aina ymmärtäneet toistensa kieliä.^[1]

Keltit levittäytyivät rautakaudella suureen osaan Eurooppaa, ja kelttiläisiä heimoja asui niin Britteinsaarilla, Pohjois-Espanjassa, Ranskassa, eteläisessä Saksassa, Alppien seuduilla, Böömissä ja Pohjois-Italiassa, kuin myös Balkanilla ja Anatoliassa asti. Myöhemmin keltit sulautuivat roomalaisille hävittyjen sotien seurauksena Rooman valtakuntaan gallialaisina, boijeina, galatialaisina ja keltibereinä.^[2]

Britteinsaarten reunaosissa ja Bretagnen niemimaalla kelttiläisyys on säilynyt pisimpään. Nykyisin nimitystä saatetaan käyttää myös englantia tai ranskaa äidinkielenään puhuvista ihmisistä, jotka haluavat samaistua kelttiläisiin esivanhempiinsa. Nykyajan kelttejä ja kelttien jälkeläisiä elää varsinkin Irlannissa, Walesissa, Skotlannissa ja Ranskan Bretagnessa^[2].

1. ↑ Maier 2003, s. 1–5
2. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä britannica ei löytynyt