Back وثائق الكونفدرالية Arabic Konfederasiya məqalələri Azerbaijani Артыкулы Канфедэрацыі Byelorussian Articles de la Confederació Catalan بنەماکانی کۆنفیدڕاڵ CKB Články Konfederace a trvalé unie Czech Konføderationsartiklerne Danish Konföderationsartikel German Articles of Confederation English Artikoloj de Konfederacio Esperanto
Konfederaatioartiklat (engl. Articles of Confederation) olivat Yhdysvaltojen perustuslaki vuosina 1781–1789. Kolmetoista siirtokuntaa olivat julistautuneet itsenäiseksi emämaastaan Britanniasta vuonna 1776. Konfederaatioartiklojen muodostama Yhdysvallat oli lähinnä valtioliitto. Toisessa artiklassa sitä kutsuttiin nimellä ”united States”; pienellä alkukirjaimella haluttiin korostaa sopimuksen solmineiden (osa)valtioiden itsenäisyyttä.[1]
Konfederaatioartiklat laadittiin vuosina 1776–1777 ja toinen mannermaakongressi hyväksyi ne 15. marraskuuta 1777. Ratifiointi osavaltioissa kesti kuitenkin monta vuotta, ja uusi perustuslaki astui voimaan vasta 1. maaliskuuta 1781.[2]
Konfederaatioartiklojen mukaan osavaltioilla oli omat ulkopolitiikkansa ja asevoimansa sekä oikeus erota konfederaatiosta. Jokaisella osavaltiolla oli yksi ääni yksikamarisessa konfederaation kongressissa. Kongressi valitsi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoitamaan komitean, jossa oli jokaisesta osavaltiosta yksi edustaja. Se valitsi keskuudestaan presidentin vuodeksi kerrallaan. Kongressilla oli vähän valtaa, sillä sillä ei ollut verotusoikeutta eikä se voinut tehdä osavaltioita velvoittavia päätöksiä.[1] Nimellisesti kongressilla oli oikeus johtaa ulko-, sota- ja rahapolitiikkaa, mutta se ei voinut pakottaa osavaltiota myöntämään varoja käyttöönsä.[2] Ulkopolitiikkaa lukuun ottamatta keskushallinnon päätökset olivat vain suosituksia, jotka eivät sitoneet osavaltioita, ja joiden toimeenpanoon keskushallinnolla ei ollut toimivaltuuksia, arvovaltaa tai sotilasvoimia. Kaikki merkittävät päätökset edellyttivät lisäksi osavaltioiden yksimielisyyttä.[3]
Koska konfederaatioartikloihin perustunut hallinto osoittautui tehottomaksi, vuonna 1787 kutsuttiin koolle perustuslaillinen konventti, joka sääti nykyisen Yhdysvaltain perustuslain.[2] Se astui voimaan 1788.