Mitokondrio

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Mitokondrio (vanh. suom. sauvajyvänen^[1]) on aitotumallisten solujen soluelin, joka vastaa soluhengityksestä eli solun energia-aineenvaihdunnasta. Mitokondriot polttavat ravintoa energiaksi ja solujen rakennusaineiksi.^[2] Ravintoaineet palavat mitokondrioissa hapen avulla vedeksi ja hiilidioksidiksi. Ravintoaineisiin sitoutunut kemiallinen energia muuntuu tällöin ATP:ksi eli adenosiinitrifosfaatiksi, joka on solun pääasiallinen energialähde.^[3]

Mitokondriot säätelevät eliön aineenvaihduntaa eli niitä reaktioita, jotka liittyvät kudosten toimintaan, kasvuun ja korjaukseen.^[4] Soluhengityksen yhteydessä syntyy myös sähkövirtaa, jota tarvitaan solukalvojen sähkövarausten ylläpitoon, sillä solun sisäpuoli on negatiivisesti ja ulkopuoli positiivisesti varautunut.^[5]

Mitokondrioilla on muitakin tehtäviä, jotka liittyvät esimerkiksi solun jakautumiseen ja ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin. Mitokondriot osallistuvat myös muuhun solun sisäiseen signalointiin esimerkiksi varastoimalla positiivisesti varautuneita kalsiumioneja. Kalsiumin vapauttaminen solulimaan saa aikaan esimerkiksi hermosolujen välittäjäaineiden vapautumisen.^[3]

Mitokondrioiden määrä solussa riippuu niiden energiantarpeesta. Yhdessä aivojen hermosolussa saattaa olla jopa kaksi miljoonaa mitokondriota.^[6] Myös lihaksissa on runsaasti mitokondrioita. Mitokondriossa on omaa DNA:ta. Mitokondriot voivat jakautua kahtia, tai kaksi mitokondrioita voi fuusioitua yhdeksi.^[7] Mitokondriot periytyvät aina äidiltä, ja niitä voidaankin käyttää apuna yksilöntunnistuksessa.^[8] Punasoluissa ei ole mitokondrioita.

Jos ravintoa tulee jatkuvasti liikaa tarpeeseen nähden, rasvakudoksen mitokondriot vähenevät ja niiden toiminta heikkenee. Säännöllinen liikunta puolestaan lisää mitokondrioiden määrää ja aktiivisuutta. Myös paasto ja pitkät tauot ruokailujen välissä tehostavat mitokondrioiden toimintaa.^[4]

Mitokondrioilla on happiradikaalien tuottajana rooli myös vanhenemisessa. Mitokondriosairaudet aiheuttavat mitokondrioiden toimintahäiriöitä.^[9] Moniin aivosairauksiin, kuten skitsofreniaan, liittyy mitokondrioiden toimintahäiröitä.^[10]

Mitokondrioihin vaikuttavia toksiineja on tutkittu muun muassa sian siittiötestien avulla.

1. ↑ sauvajyvänen www.terve.fi. Viitattu 3.12.2020.
2. ↑ Minä väitän | 12 tunnin yöpaasto voi tehostaa aineenvaihduntaa – Mitokondriot sanelevat, miten aineenvaihduntamme toimii, mutta asiaan on mahdollista vaikuttaa myös itse Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 22.6.2021.
3. ↑ ^{a b} Mitokondrioiden tehtävät. Solunetti. http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/mitokondrion_tehtavat/2/
4. ↑ ^{a b} Minä väitän | 12 tunnin yöpaasto voi tehostaa aineenvaihduntaa – Mitokondriot sanelevat, miten aineenvaihduntamme toimii, mutta asiaan on mahdollista vaikuttaa myös itse Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 22.6.2021.
5. ↑ Biologiset riskitekijät sisätiloissa. Mirja Salkinoja-Salonen 2012 06 07.https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/25858263/BiologisetRiskitekij_tSis_tiloissa_7.6.pdf
6. ↑ Thomas Misgeld, Thomas L. Schwarz: Mitostasis in neurons: Maintaining mitochondria in an extended cellular architecture. Neuron, 1.11.2017, nro 3, s. 651–666. PubMed:29096078. doi:10.1016/j.neuron.2017.09.055. ISSN 0896-6273. Artikkelin verkkoversio.
7. ↑ Mitochondrial dynamics and inheritance during cell division, development and disease 17.9.2014. National Library of Medicine. Viitattu 11.5.2022. (englanniksi)
8. ↑ Walter Nienstedt, et al.: Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY, 2004. ISBN 9789510296110.
9. ↑ Mervi Löfberg: MELAS. Lihastautiliitto ry 10/2012. http://www.lihastautiliitto.fi/fi/MELAS
10. ↑ Ruokavalio voi tukea mielenterveyden häiriöiden ehkäisyä ja hoitoa Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 8.4.2022.