Neuvostoliiton historia

Neuvostoliiton historia

n · k · m

Neuvostoliitto oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän keisarikunnan raunioille perustettu sosialistinen valtio. Vladimir Leninin johtamat bolševikit eli kommunistit kaappasivat Venäjällä vallan lokakuun vallankumouksessa 1917 ja perustivat Neuvosto-Venäjän.^[1][2] Valtiona Neuvostoliitto sai alkunsa vuonna 1922, jolloin Neuvosto-Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Transkaukasian neuvostotasavallat sopivat uuden sosialistisen liittovaltion muodostamisesta.^[3]

Vuoteen 1922 jatkuneen sisällissodan voitti bolševikkien puna-armeija. Sisällissota ja sotakommunismi aiheuttivat nälänhädän, jossa kuoli noin viisi miljoonaa ihmistä.^[1] Pian Neuvostoliiton perustamisen jälkeen Leniniä seurasi vallassa Josif Stalin. Stalin hallitsi maata ankarin ottein ja 1930-luvun vainojen aikana arviolta miljoona kansalaista surmattiin.^[4] Kaikkiaan Neuvostoliiton olemassaolon aikana vankileireillä oli 18 miljoonaa ihmistä ja leireillä kuoli ainakin 1,6 miljoonaa ihmistä.^[5] Maatalouden kollektivisointi johti Ukrainassa ja muilla alueilla vuosien 1930–1933 nälänhätään, jossa kuoli koko Neuvostoliitossa arviolta 8,7 miljoonaa ihmistä.^[6]

Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto taisteli liittoutuneiden rinnalla ja oli näin yksi voittajavaltioista. Sodassa kuoli noin 20 miljoonaa neuvostoliittolaista sotilasta ja siviiliä.^[7][8] Muun muassa Viro, Latvia, Liettua ja Moldova liitettiin Neuvostoliittoon. Sodan jälkeen neuvostovaltion ja länsimaiden suhteet viilenivät ja maailma ajautui kylmään sotaan.^[2]

Stalin kuoli 1953 ja valta siirtyi aluksi kollektiiviselle johdolle. Vuonna 1955 Neuvostoliiton johtoon tuli Nikita Hruštšov ja seuranneen suojasään kaudella valtio otti etäisyyttä stalinismiin. Hruštšovin syrjäytti vuonna 1964 Leonid Brežnev, jonka vuoteen 1982 kestänyttä kautta on kutsuttu pysähtyneisyyden ajaksi. Vuonna 1985 valtaan noussut Mihail Gorbatšov ryhtyi uudistamaan maata ja puhui avoimuuden puolesta. Tämä johti siihen että poliittinen oppositio ja vähemmistökansallisuudet saivat äänensä kuuluviin. Baltian maat irtaantuivat ensimmäisinä Neuvostoliitosta vuonna 1991. Sisäpoliittisen kriisin myötä Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991.^[2] Neuvostoliiton seuraajavaltioksi kansainvälisissä sopimuksissa julistautui suurin neuvostotasavaltana ollut valtio Venäjä.^[9]

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Siegelbaum ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä johdanto ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä kirkinen363 ei löytynyt
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä kirkinen404 ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Wheatcroft ei löytynyt
6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Wolowyna ei löytynyt
7. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä neville248 ei löytynyt
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä cs11 ei löytynyt
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä kirkinen536 ei löytynyt