Ruokien rasvat |
---|
Katso myös |
Omega-3-rasvahapot (n-3-rasvahapot) ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joiden hiiliketjun ensimmäinen kaksoissidos metyyliryhmän päästä laskettuna on kolmannessa hiili-hiili-sidoksessa.
Pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA) ovat biologisesti aktiivisia, ja elimistö käyttää niitä solukalvojen rakennusaineeksi ja immuunijärjestelmän toimintaan.
Kaksi muuta omega-3-rasvahappoa toimii biologisesti aktiivisten omega-3-rasvahappojen esiasteena. Toinen niistä on eläinkunnan tuotteissa esiintyvä klupadoni- eli dokosapentaeenihappo (DPA), joka muuntuu hyvällä hyötysuhteella EPA:ksi[1][2].
Kasvikunnan tuotteissa esiintyy lisäksi alfalinoleenihappoa, jota elimistö muuntaa vähäisessä määrin EPA:ksi, mikäli linolihapon saanti jää riittävän pieneksi. Osa ihmisistä kykenee muuntamaan alfalinoleenihappoa vähäisessä määrin myös DHA:ksi.
Väestöseurantutkimuksissa on havaittu, että niillä, joiden veressä esiintyy runsaasti klupanodonihappo DPA:ta, esiintyy 36 prosenttia vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia[3]. Lisäksi odottavan äidin veren korkean DPA-pitoisuuden on havaittu parantavan syntyvän lapsen hermostoterveyttä[4]. Liha on länsimaisen ruokavalion tärkein klupadonihapon lähde[1].
<ref>
-elementti;viitettä
:4
ei löytynyt<ref>
-elementti;viitettä
:0
ei löytynyt<ref>
-elementti;viitettä
:5
ei löytynyt