Peloponnesolaissota

Peloponnesolaissota
Kreikkalainen falangi taistelussa
Päivämäärä: maaliskuu 431 eaa. – syyskuu 403 eaa. Paikka: Kreikka ja muu Välimeren alue Lopputulos: Spartan voitto. Vaikutukset: Deloksen meriliitto hajotettiin ja Ateena pakotettiin peloponnesolaisliittoon. Oligarkit nousivat valtaan Ateenassa.
Osapuolet
Ateena Deloksen meriliitto	Sparta Peloponnesolaisliitto
Peloponnesolaissodan taistelut Sybota – Poteidaia – Naupaktos – Khalkis – Plataia – Tanagra – Olpai – Pylos – Sfakteria – Delion – Megara – Amfipolis – Mantineia – Syrakusa – Syme – Kynossema – Kyzikos – Notion – Arginusai – Aigospotamoi

Peloponnesolaissota käytiin pääasiassa Ateenan ja Spartan johtamien liittojen välillä vuosina 431–404 eaa. Persialaissotien jälkeen Ateenan valta oli kasvanut valtavasti, ja muut kaupunkivaltiot pelkäsivät, että Ateenasta tulisi liian voimakas. Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty.

Sodan alkuvaihetta kutsutaan yleensä nimellä Arkhidamoksen sota Spartan kuninkaan Arkhidamoksen mukaan. Sodan alkuvuosina Perikleen johtama Ateena yritti välttää taisteluja. Perikles kuitenkin kuoli ruttoon, joka iski Ateenaan vuonna 430 eaa. Sodan ensimmäinen vaihe loppui vuonna 421 eaa., kun osapuolet solmivat niin sanotun Nikiaan rauhan. Rauha kesti vuoteen 415 eaa., jolloin ateenalaiset lähettivät Nikiaan johdolla retkikunnan Sisiliaan avustamaan liittolaisiaan Syrakusaa vastaan. Ateenalaisten Sisilian sotaretki epäonnistui, kun spartalaisten oma retkikunta kukisti ateenalaiset täydellisesti. Sisilian sotaretken epäonnistuttua Ateenan vallassa olleet Joonian kaupungit kapinoivat spartalaisten innoittamina. Myös Persian valtakunta alkoi tämän jälkeen avustaa Spartaa. Alkibiadeen johdolla Ateenan laivasto voitti kuitenkin Spartan laivaston, ja vuoteen 406 eaa. mennessä Ateena oli vallannut takaisin suurimman osan entisestä valtakunnastaan. Sodan lopullinen käännekohta oli, kun spartalainen Lysandros sai vallattua Hellespontoksen. Spartalainen laivasto tuhosi täydellisesti ateenalaisten laivaston vuonna 405 eaa., ja Ateena antautui vuonna 404 eaa.

Peloponnesolaissodan kulun dokumentoi historioitsija Thukydides kirjassaan Peloponnesolaissota. Thukydides toimi sodan aikana strategina eli sotapäällikkönä, mutta hänet erotettiin virastaan, kun hän ei ollut pystynyt estämään spartalaisia valtaamasta Amfipolia. Thukydides oli itse paikalla useamman sodan alkuvaiheen tapahtuman aikana, ja muilta osin hänen kirjansa perustuu silminnäkijöiden kertomuksiin. Thukydides aloittaa kirjansa seuraavasti:

»Ateenalainen Thukydides on kirjoittanut tämän kertomuksen sodasta, jota peloponnesolaiset ja ateenalaiset kävivät toisiaan vastaan. Hän ryhtyi tehtävään heti sodan puhjettua otaksuen että sota olisi suuri ja merkittävämpi kuin mitkään aikaisemmat; hän päätteli tämän siitä että kumpikin puoli oli silloin varustautunut kaikin tavoin mitä parhaimmin taisteluun, ja havaitsi muunkin Hellaan asettuvan jommallekummalle puolelle joko heti tai jonkin ajan epäröityään. Tämä sota oli todella suuri järkytys, jonka ovat kokeneet helleenit ja osa barbaareja, voisipa jopa sanoa miltei koko ihmiskuntakin.»
(Thukydides 1.1, kääntänyt J. A. Hollo)