Ruotsalainen musiikki

Osa artikkelisarjaa
Ruotsin kulttuuri
Yhteiskunta Historia Kieli Ruotsalaiset Uskonto Kristinusko Mytologia
Taiteet ja kirjallisuus Arkkitehtuuri Taide Kirjallisuus Musiikki
Muut Keittiö Elokuva Urheilu
Symbolit Lippu Vaakuna Svea-mamma Kansallislaulu Taalainmaanhevonen
n k m

Ruotsalaiselle musiikille on ollut ominaista kansanläheisyys. Kunnallisten musiikkikoulujen ansiosta moni on oppinut soittamaan ja laulamaan, ja kuorolaulanta on Ruotsissa erittäin suosittua.

Kansanmusiikki oli suosittua pääasiassa maalaisväestön keskuudessa 1600-luvulta 1800-luvun lopulle. Kansanmusiikkiin liittyy pelimannimusiikki: tanssimusiikki, jota säestettiin usein viululla. Pelimannimusiikkiin kuuluvat erilaiset marssit sekä tanssirytmiin soitettavat polska, valssi, schottis, hambo ja polkka.

Ruotsalainen taidemusiikki alkoi kehittyä 1600-luvulla. Barokin ajan tunnetuin säveltäjä on Johan Helmich Roman, jota kutsutaan ruotsalaisen musiikin isäksi. Ruotsalaisiin romantiikan ajan muusikoihin kuuluvat Hugo Alfvén, Wilhelm Peterson-Berger ja Wilhelm Stenhammar. Modernismia Ruotsissa edustaa muun muassa Hilding Rosenberg ja uusklassismia Lars-Erik Larsson. Ruotsi on synnyttänyt myös useita tunnettuja oopperalaulajia. Jenny Lind konsertoi ympäri maailmaa 1850-luvulla. Sata vuotta myöhemmin Jussi Björling ja Birgit Nilsson nousivat maailmanmaineeseen. Eric Ericsonia pidetään yhtenä maailman parhaista kuoronjohtajista^lähde?.

Ruotsi on yksi maailman suurimmista vientimusiikin tuottajista pop- ja rock-musiikin saralla, ja sen onkin sanottu tuottavan vientimusiikkia kolmanneksi eniten maailmassa Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen jälkeen, tosin väitettä on vaikea vahvistaa. Monet ruotsalaiset artistit ja yhtyeet, kuten Abba, Roxette, The Cardigans ja Eric Prydz, ovat menestyneet hyvin ulkomailla.