Back Sami Afrikaans Saami ALS Lapons AN قومية سامي Arabic قومية سامى ARZ Saamilər Azerbaijani سامی‌‌لر AZB Саамы Byelorussian Саамы BE-X-OLD Саами Bulgarian

Saamelaiset

Saamelaiset
Saamelaisten lippu.
Saamelaisten lippu.
Merkittävät asuinalueet
 Norja60 000 – 100 000[1]
 Ruotsi15 000 – 20 000[1]
 Suomi6 000[1]
 Venäjä2 000[2]
Kielet Länsisaamelaiskielet: etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- ja pohjoissaame
Itäsaamelaiskielet: inarin-, koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaame[3]
Valtakielet: norja, ruotsi, suomi, venäjä[4]
Uskonnot historiallisesti:
saamelainen muinaisusko
nykyisin:
luterilainen kristinusko,
ortodoksinen kristinusko[5]
uskonnottomuus
Saamelaisten perinteinen asuinalue kartalla.

Saamelaiset (pohjoissaameksi sámit tai sápmelaččat, inarinsaameksi sämmiliih) ovat pääosin Fennoskandian pohjoisosissa elävä kielellisesti suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa. Saamelaisten asuttamaa aluetta kutsutaan Saamenmaaksi (pohjoissaameksi Sápmi). Se koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista sekä Venäjään kuuluvasta Kuolan niemimaasta.[5][6]

Arviot saamelaisten määrästä vaihtelevat 50 000:n ja 100 000:n välillä.[7] Arvioiden suuri vaihtelu johtuu saamelaisuuden tunnusmerkkien eroista.[7] Saamelaisuuden määritelmä perustuu tunnusmerkkeihin, kuten esimerkiksi kieleen (puhuu itse tai yksi vanhemmista tai isovanhemmista puhuu saamea), kansalliseen tai kulttuuriseen samaistumiseen sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiseen.[8] Suomessa puhutaan nykyisin kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin- ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia.[9]

Saamelaisten puhumat kielet kuuluvat uralilaisiin kieliin, ja niiden läheisimmät sukukielet ovat yleisimmän käsityksen mukaan itämerensuomalaiset kielet. Saamen kieli on peräisin varhaiskantasuomen eriytymiskehityksestä.[10] Suomen ja saamen kielieron on arveltu alkaneen muodostua noin vuonna 2800 eaa.[10] joidenkin ryhmien lähdettyä liikkumaan uralilaisten kielten alkukodista, Volgan keski- ja yläjuoksun alueelta, luoteeseen kohti Fennoskandiaa.[11] Suomeen tulevien saamelaisten esivanhemmat saapuivat noin 1600 tai 1500 vuotta ennen ajanlaskun alkua.[12] Nykyisille asuinsijoilleen Lappiin he asettuivat ajanlaskun alun jälkeen.[13]

Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnassa.[6] Saamelaiskäräjien arvion mukaan Suomen noin 10 000 saamelaisesta noin 3 000 puhuu saamelaiskieliä äidinkielenään.[14] Tilastokeskuksen mukaan äidinkielekseen saamen ilmoittaneita oli vuonna 2022 yhteensä 2 035.[15] Nykyään huomattava osa Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä on suhteellisen suuri ja aktiivinen saamelaisvähemmistö.[16] Saamelaiskäräjien mukaan saamelaisia asuu 230 kunnassa Suomen kaikkiaan 336 kunnasta.[17] Alle 10-vuotiaista saamelaisista 75 prosenttia asuu saamelaisalueen ulkopuolella.[18]

  1. ↑ a b c About Norway > Society > People > Norwegians > Population > Sámi People. norway.org.uk. Royal Norwegian Embassy in London. Arkistoitu 4.4.2013. Viitattu 23.10.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Saamelaisten asema ja Suomen valtio 15.12.2006. Yle uutiset. Viitattu 9.4.2010.
  3. ↑ Saamen kielet 26.11.2009. Kotus. Viitattu 10.4.2010.
  4. ↑ Saamelaiskulttuuri. Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti – Opettajan osio (pdf) arktikum.fi. Viitattu 10.4.2010.
  5. ↑ a b Hakusana saamelaiset teoksessa Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-4478-8.
  6. ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä saamelaisuus ei löytynyt
  7. ↑ a b Saamentutkimus – Sámi studies Helsingin yliopisto. Viitattu 25.12.2007.
  8. ↑ Saamelaisten perinteinen asuinalue ja kulttuuri Samitour (saamelaisten matkailuyrittäjien yhteinen verkkoportaali). Viitattu 25.12.2007.
  9. ↑ Mättmateriaal, Saamelaiset Suomessa samediggi.fi. Viitattu 20.2.2018.
  10. ↑ a b Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko, s. 25–26. Helsinki: Gaudeamus, 2018. ISBN 9789524953405.
  11. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :5 ei löytynyt
  12. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :6 ei löytynyt
  13. ↑ Rahkonen, Pauli: Suomeen suuntautuneiden nimistövirtausten monimuotoisuus. Muinaistutkija, 1/2021, s. 21. Suomen arkeologinen seura.
  14. ↑ Samediggi | Saamelaiset info www.samediggi.fi. Viitattu 20.2.2018.
  15. ↑ StatFin / Väestörakenne / 11rl -- Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain, 1990-2022 Tilastokeskus. Viitattu 7.1.2024.
  16. ↑ Tahkolahti, Jaakko: Koskaan et muuttua saa, saamelainen (Archive.org) Helsingin Sanomat. 10.7.2001. Viitattu 10.4.2010.
  17. ↑ Hilden, Kaisa: Saamelaiskäräjät vaatii Ylelle lisää saamenkielistä tarjontaa. Yle. 15.3.2011. Arkistoitu 20.7.2021. Viitattu 22.3.2011.
  18. ↑ Kinatkin käydään saamen kielellä Kansan Uutiset. 26.8.2014. Viitattu 11.1.2018.
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne