Serbia | |
---|---|
Enemmistökieli Vähemmistökieli |
|
Oma nimi | srpski, српски |
Tiedot | |
Alue | entinen Jugoslavia |
Virallinen kieli |
![]() ![]() ![]() ![]() |
Puhujia | 12 miljoonaa[1] |
Kirjaimisto | kyrillinen ja latinalainen |
Kielenhuolto | Serbian standardisointilautakunta[2] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
baltoslaavilaiset kielet – slaavilaiset kielet – eteläslaavilaiset kielet – läntiset[3] |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | sr |
ISO 639-2 | scc (B), srp (T) |
ISO 639-3 | srp |
Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat kroatian kieli, bosnian kieli ja montenegron kieli. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.
Serbiassa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä kirjaimia.