Suomalaiset

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: Englanninkieliset viitemallineet suomeksi! Tarkistettava että sisältää sen tiedon, johon ne on liitetty.

Suomalaiset
Kaisa Mäkäräinen Pertti Pasanen Paula Vesala Urho Kekkonen Kiira Korpi Esa-Pekka Salonen Väinö Linna Armi Kuusela Mika Häkkinen Touko Laaksonen (Tom of Finland) Karita Mattila Mika Kaurismäki Antti Isotalo Simo Häyhä Taru Rinne Kyösti Kallio Paavo Nurmi Sanna Marin Teemu Selänne Armi Ratia A. I. Virtanen
Merkittävät asuinalueet Suomen ja lähialueiden suomalaiset  Suomi noin 4 752 000 (v. 2020) [1]  Ruotsi 201 000 [2]  Venäjä 20 000 [3]  Norja 10 000 – 15 000 [4]  Viro 13 000 [5] Suomalaisista polveutuvat Yhdysvaltain ja Kanadan asukkaat  Yhdysvallat 624 000 [6]  Kanada 131 000 [7]
Kielet	suomi
Uskonnot	Enemmistö harjoittaa: luterilaisuus ortodoksisuus uskonnottomuus Historiallisesti: suomalainen muinaisusko roomalaiskatolilaisuus
Sukulaiskansat	muut itämerensuomalaiset kansat
Infobox OK

Suomalaiset ovat suomen kieltä puhuva itämerensuomalainen kansa ja etninen ryhmä, joka kuuluu suomalais-ugrilaisiin ja uralilaisiin kansoihin.

Suomalaisten alkuperä on muiden itämerensuomalaisten kansojen tavoin Volga-, Oka- ja Kama-jokien alueella, nykyisen Venäjän alueella. Suomalaisten esivanhemmat saapuivat Suomeen noin 800-luvulta alkaen ennen ajanlaskun alkua Väinäjoen ja Pohjois-Viron kautta.^[8][9] Suomalaiset koostuvat suomen kielen eri murteita puhuvista ja eri puolille Suomea asettuneista heimoista, kuten varsinaissuomalaisista, hämäläisistä, karjalaisista, savolaisista ja kainuulaisista. Suomalainen nykyinen kulttuurillinen identiteetti syntyi Ruotsin ja Venäjän vallan alla, kun suomalaiset kamppailivat säilyttääkseen kansallisen itsenäisyytensä ja omalaatuisuutensa.^[10]

Pääosa suomalaisista asuu Suomessa, jossa he muodostavat valtaosan väestöstä. Historiallisen ajan muuttoliikkeiden myötä heitä asuu myös Suomen ulkopuolella. Huomattavimmat ulkosuomalaisten ryhmät ovat siirtolaisiksi 1860-luvulta alkaen lähteneet amerikansuomalaiset sekä pitkäaikaisen muuttoliikkeen myötä syntyneet ruotsinsuomalaiset.^[11][12][13] Jälkimmäisiin kuuluviksi lasketaan usein myös metsäsuomalaiset ja länsipohjalaiset. Muita suomalaisryhmiä ovat 1600-luvun muuttoliikkeiden seurauksena syntyneet inkerinsuomalaiset, 1700-luvulla syntyneet kveenit sekä 1800-luvun lopun muuttoliikkeiden pohjalta syntyneet kanadansuomalaiset ja kuolansuomalaiset.^[14][15][16]

Suomessa syntyvyys on laskenut 2000-luvulla niin nopeasti, että Suomessa voi olla 2110-luvulla enää alle miljoona nykyisten suomalaistaustaisen jälkeläistä.^[17] Tästä seuraa, että suomen kieli voi jäädä vähemmistökieleksi ja lopulta kuolla.^[18]

1. ↑ Väestö syntyperän ja kielen mukaan 2020 Suomi lukuina 2021. Viitattu 20.10.2021.
2. ↑ Ethmologue report for language code: fin Ethnologue – Languages of the World. Viitattu 17.3.2010. (englanniksi)
3. ↑ Venäjän väestönlaskenta 2010 (Demoskop Weekly) demoscope.ru. Viitattu 13.10.2015. (venäjäksi)
4. ↑ St.meld. nr. 15 (2000-2001) " http://odin.dep.no/krd/norsk/dok/regpubl/stmeld/016001-040003/hov005-bn.html Om nasjonale minoriteter i Norge
5. ↑ Population Statistics, Ministry for Foreign Affairs of Estonia, 2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
6. ↑ http://www.census.gov/prod/2004pubs/c2kbr-35.pdf
7. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :1 ei löytynyt
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä :05 ei löytynyt
10. ↑ Waldman, Carl & Mason, Catherine: Encyclopedia of European Peoples, s. 259–264. Facts on File, 2006. ISBN 0-8160-4964-5.
11. ↑ Hakusana suomalaiset teoksessa Suomi-facta. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27147-0.
12. ↑ Hakusana suomalaiset teoksessa Suomalainen tietosanakirja 7, reun–tamm. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-4478-8.
13. ↑ Tietosanakirja. Mitä – missä – milloin. 3. uudistettu laitos. Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11669-X.
14. ↑ Miten suomea puhutaan Inkerinmaalla? – Kielenkäytön muutoksia jäljittämässä Kieliverkosto. Viitattu 15.8.2018.
15. ↑ Tiedätkö, mitä ovat kläppi, maapruuki ja fiskus? Suomesta Norjaan muuttaneiden kveenien kieli sinnittelee parin tuhannen puhujan voimin Yle Uutiset. Viitattu 15.8.2018.
16. ↑ Muurmannin rannan viimeiset suomalaiset yle.fi. Viitattu 30.9.2019.
17. ↑ Syntyvyys | Suomalaistaustaisten määrä laskee rajua vauhtia, ja se ravistelee koko yhteiskuntaa Helsingin Sanomat. 25.3.2024. Viitattu 30.3.2024.
18. ↑ Kolumni | Mitä tapahtuu, jos meitä on kohta alle miljoona? Helsingin Sanomat. 29.3.2024. Viitattu 30.3.2024.