Suomen Kommunistinen Puolue

Suomen Kommunistinen Puolue (ruots. Finlands Kommunistiska Parti, lyhenne SKP^[6], aik. Suomalainen Kommunistinen Puolue (1918–1920)^[7]) oli suomalainen kommunistinen puolue. SKP oli Suomessa kielletty vuoteen 1944 ja monet toimintaan osallistuneista saivat pitkiä vankeustuomioita. Sotien jälkeen puolueesta kasvoi kymmenien tuhansien jäsenten vaikutusvaltainen järjestö, joka osallistui muun muassa moniin hallituksiin. SKP:n poliittinen toiminta lopetettiin 1990-luvun alussa Vasemmistoliiton perustamisen myötä ja vuonna 1992 yhdistys haettiin konkurssiin.

Kommunistien kannatus oli Suomessa suurempaa kuin suurimmassa osassa muuta Länsi-Eurooppaa. Kylmän sodan aikana SKP lukeutui alueen merkittävimpien kommunistipuolueiden joukkoon Italian (PCI) ja Ranskan (PCF) puolueiden ohella.^[8] 1920-luvulla kommunistit osallistuivat parlamentaariseen toimintaan Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen ja sitä seuranneen Sosialistisen Työväen ja Pienviljelijäin Vaalijärjestön riveissä. Listat saivat vuosien 1922–1929 eduskuntavaaleissa 10,4–14,8 prosenttia äänistä ja 18–27 kansanedustajaa. Vuodesta 1945 alkaen SKP osallistui vaaleihin Suomen Kansan Demokraattisen Liiton listoilla. SKDL sai vuosien 1945–1987 eduskuntavaaleissa 9,4–23,5 prosenttia äänistä ja 16–50 kansanedustajaa.

SKP:n perustajat olivat lähinnä Suomesta sisällissodan jälkeen paenneita punaisia, jotka Venäjälle siirryttyään omaksuivat bolševikkien aatteet ja ohjelman. Mukana oli myös venäjänsuomalaisia bolševikkeja.^[9] SKP kuului Kommunistiseen internationaaliin (1919–1943)^[4] ja puolueella oli erittäin läheiset suhteet Kominternia johtaneeseen Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen (NKP).^[10] 1940-luvulle asti SKP toimi samanaikaisesti Suomessa ja Neuvostoliitossa.^[11] SKP seurasi etenkin NKP:n ulkopoliittisia linjauksia varsin uskollisesti aina 1980-luvulle asti.^[12][13] SKP teki yhteistyötä myös monien muiden maiden kommunistien kanssa. Prahassa toimitettu Rauhan ja Sosialismin Ongelmia -lehti oli kansainvälisen kommunistisen liikkeen äänenkannattaja, jonka toimituksessa myös SKP:llä oli edustaja.^[14] 1950-luvulta alkaen puolue osallistui NKP-johtoisiin työväen ja kommunististen puolueiden neuvottelukokouksiin.

1. ↑ Yhdistysrekisteri: Järjestöyhdistys Tähti / Suomen Kommunistinen Puolue - Finlands Kommunistiska Parti Patentti- ja rekisterihallitus 2020, luettu 5.4.2020
2. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä puolueohjelma1957s1ym ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä puolueohjelma69 ei löytynyt
4. ↑ ^{a b} Saarela 2002, s. 12; Rentola 2002, s. 82–83.
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä saarela2008s105 ei löytynyt
6. ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 26.1.2014.
7. ↑ Tauno Saarela & Kimmo Rentola: Introduction. Teoksessa Communism. National & international (SHS 1998), s. 10.
8. ↑ Donald Sassoon: One Hundred Years of Socialism. The West European Left in the Twentieth Century (Fontana Press 1997, paperback edition with line corrections), s. 96–98, 107–109, 189.
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä saarela1996s38 ei löytynyt
10. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ”rentola1994s122” ei löytynyt
11. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ”rentola1994s18” ei löytynyt
12. ↑ Jyrki Iivonen: Veljeyttä yli rajojen. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ja Suomen kommunistisen puolueen suhteiden kehittyminen ja suhde puoluehajaannukseen. Politiikka, 1985, nro 1, s. 1–27.
13. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä ”paastela1991s223” ei löytynyt
14. ↑ Rentola 2005, s. 234–235.