Tampereen raitioliikenne |
![](//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/4/42/TampereenRatikka.svg/80px-TampereenRatikka.svg.png) |
![Tampereen ensimmäinen raitiovaunu TRO01 "Lyyli" Hämeenkadulla tammikuussa 2022.](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ac/Raitiovaunu_H%C3%A4meenkadulla.jpg/250px-Raitiovaunu_H%C3%A4meenkadulla.jpg) Tampereen ensimmäinen raitiovaunu TRO01 "Lyyli" Hämeenkadulla tammikuussa 2022. |
Tyyppi |
pikaraitiotie |
Sijainti |
Tampere, Suomi |
Avattu |
9. elokuuta 2021 |
Pituus |
16 km (1. vaihe) |
Pysäkit |
27 (2023) |
Linjoja |
2 |
Huippunopeus |
70 km/h |
Raideleveys |
1 435 mm |
Sähköistys |
ajolanka, 750 V DC |
Laiturikorkeus |
0,35 m |
Omistaja |
Tampereen kaupunki |
Matkoja päivässä |
yli 40 000 |
Matkoja vuodessa |
Noin 11,5 miljoonaa[1] |
|
Infobox OK |
Tampereen raitioliikenne (käytetään myös kaupallista nimeä Tampereen Ratikka) on osa Tampereen kaupungin joukkoliikennettä. Sen virallinen liikennöinti alkoi elokuussa 2021 kahdella linjalla: linjalla 1 Sorin aukiolta Kaupin kampukselle sekä linjalla 3 Pyynikintorilta Hervantajärvelle.[2] Elokuussa 2023 linja 3:n päätepysäkki siirtyi Pyynikintorilta Santalahteen.[3]
Arkipäivisin raitiovaunulla on yli 40 000 matkustajaa,[4] mikä on noin 25 % Tampereen seudun joukkoliikenteen matkoista.[5] Liikennöinnin luotettavuusprosentti oli 99,12.
Tampereen kaupunginvaltuusto päätti raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamisesta 7. marraskuuta 2016[6] ja siihen myöhemmin liitetyn Hatanpään valtatien osuudesta 25. marraskuuta 2019.[7]
19. lokakuuta 2020 kaupunginvaltuusto päätti raitiotien toisen vaiheen rakentamisesta Pyynikintorilta Lentävänniemeen.[8] Toisen vaiheen rakennustyöt aloitettiin alkuvuodesta 2021 ja niiden on tarkoitus valmistua vuonna 2025.[9] Lisäksi yleissuunnitteluvaiheessa ovat raitiotielinjaukset Sorin aukiolta Pirkkalaan, Lielahdesta Ylöjärvelle, Kaupin kampukselta Kangasalan Lamminrahkaan sekä Hervannasta Saarenmaalle.[10]
Tampereen raitiotien vaunut toimittaa Škoda Transtech ja niiden liikennöinnistä vastaa VR. Vaunut ovat matalalattiaisia sekä kahteen suuntaan ajettavia[11], ja niiden väritys on tiilenpunainen.[12]
- ↑ sari.makela: Nysse tiedottaa: Nysse-liikenteen matkustajamäärät voimakkaassa kasvussa Tampereen Ratikka. 5.1.2023. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Tampereen ratikka aloittaa liikennöinnin – Näin hanke pysyi jatkuvasti jopa aikataulua edellä ja alitti budjetin (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 9.8.2021. Viitattu 9.8.2021.
- ↑ Ratikan liikennöinti Santalahteen alkoi – Nyssen aikataulut vaihtuvat Yle Uutiset. 7.8.2023. Viitattu 7.8.2023.
- ↑ Nurmi, Teemu: Tampereen ratikka teki keskiviikkona yhden päivän matkustajaennätyksen – Osaatko arvata montako kymmentä tuhatta se on? Tamperelainen. 8.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
- ↑ Paljon onnea 1-vuotias! Tampereen ratikassa on ollut selvästi odotettua enemmän matkustajia kesällä – Näin se mullisti kaupungin joukkoliikenteen vain vuodessa (Maksullinen artikkeli) Aamulehti. 9.8.2022. Viitattu 11.8.2022.
- ↑ Nieminen, Elina: Tampere saa ratikan – valtuusto päätti rakentamisesta äänin 41-25 Yle uutiset. 11.7.2016. Viitattu 11.7.2016.
- ↑ Maunu, Anna-Maria: Tampereen ratikkaa jatketaan Hatanpään valtatien suuntaan 25.11.2019. Tampereen kaupunki. Viitattu 11.1.2020.
- ↑ Pohjanen, Kai: Tampereen raitiotien rakentaminen etenee toiseen vaiheeseen - asiaa puitiin lähes yli neljä tuntia Yle Uutiset. 19.10.2020. Viitattu 19.10.2020.
- ↑ Mansikka, Heli: Näin ratikan rakentaminen länteen etenee Tampereella: raiteet Santalahteen valmiina, Lentävänniemeen vasta 2025 Yle Uutiset. 3.10.2022. Viitattu 20.10.2022.
- ↑ Roth, Raili: Suosituimmat ratikan jatkoreitit ovat tässä. Aamulehti, 18.10.2019, s. 12–13. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.10.2019. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mäkinen, Petteri: Tampereen ratikan muotoilija on valittu – Sama toimisto myös Raide-Jokerin ja HKL:n uusien ratikoiden takana. Tamperelainen, 16.1.2018. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.6.2018.
- ↑ Tamperelaiset valitsivat punaisen raitiovaunun tampere.fi. Viitattu 1.10.2018.