Suomesta turvapaikkaa voi hakea vain Suomen valtion alueella. Turvapaikkahakemusta ei voi tehdä Suomen ulkomailla olevassa edustustossa tai ottamalla ulkomailta kirjeitse tai sähköpostitse yhteyttä Suomeen.[1] Irakilaiset ovat Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä.[2]
Suomessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa säätelee Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta eli vastaanottolaki.[3] Turvapaikkahakemuksia käsittelee Maahanmuuttovirasto. Hakemuksen käsittelyaikana hakija oleskelee vastaanottokeskuksessa siinä maassa, jossa hakee turvapaikkaa.
Vuonna 2014 turvapaikkahakemuksen käsittely Suomessa kesti keskimäärin 170 päivää.[4] Suuri osa turvapaikkahakemuksista hylätään, mutta usein myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.[5] Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa 3 651 henkilöä. Turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 1 346.[6] Vuonna 2016 Suomesta haki turvapaikkaa noin 5 100 ihmistä, ja myönteisen päätöksen sai 27 prosenttia heistä.[2]
Kun Venäjä hyökkäsi kevättalvella 2022 Ukrainaan, Suomen sisäministeriö arvioi, että Ukrainasta saapuu Suomeen 40 000–80 000 turvapaikanhakijaa. Maaliskuun loppuun mennessä yli 11 000 Ukrainasta saapunutta oli hakenut Suomesta tilapäistä suojelua.[7] Huhtikuun alussa Suomeen oli tullut arviolta 25 000 ukrainalaista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.[8] Toukokuun puolivälin jälkeen Suomessa oli jätetty 23 781 tilapäisen suojelun hakemusta. Päätöksiä hakemuksiin oli 18. toukokuuta mennessä tehty 20 622. Päätöksistä 20 427 oli myönteisiä.[9] Tuolloin arvioitiin, että kesällä 2022 jopa 20 000 ukrainalaista voisi saapua Suomeen.[10] Lokakuun alkuun mennessä Suomeen oli tullut lähes 40 000 ukrainalaista, joista kolmannes halusi jäädä maahan.[11] Lähes 40 prosentilla suunnitelmat olivat avoinna.[11] Sodan seurauksena Venäjällä julistettiin osittainen liikennallepano syyskuussa 2022. Sen johdosta lokakuun puoliväliin mennessä Suomesta haki turvapaikkaa 499 Venäjän kansalaista. Tuohon mennessä koko vuoden aikana Venäjän kansalaisilta oli tullut 915 turvapaikkahakemusta. Tavallisesti ennen sotaa venäläiset olivat jättäneet 200–500 turvapaikkahakemusta vuodessa. [12]
- ↑ Turvapaikan hakeminen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Arkistoitu 14.5.2017. Viitattu 14.4.2017.
- ↑ a b Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus harppasi selvästi Yle Uutiset. 3.1.2018. Viitattu 3.1.2018.
- ↑ Turvapaikanhakijan asema Suomessa 1.8.2013. Pakolaisneuvonta. Viitattu 26.6.2015.
- ↑ Toteutuneet keskimääräiset käsittelyajat vuorokausissa vuonna 2014 Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 15.9.2015. Viitattu 26.6.2015.
- ↑ Maahanmuuttoviraston tilasto turvapaikkapäätöksistä 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
- ↑ Tilastokooste 2014 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 26.6.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Sisäministeriön arvio: Suomeen saapuu 40 000 – 80 000 pakolaista Ukrainasta tämän vuoden aikana: "Suomi on kantamassa oman vastuunsa" Yle Uutiset. 23.3.2022. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Sirpa Repo: Ukrainan pakolaisten tulo Suomeen hiipunut – Noin 25000 jo saapunut Helsingin Uutiset. 1.4.2022. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Yli 20 000 Ukrainasta paennutta on saanut tilapäistä suojelua Suomesta – päätöksen saa nyt nopeasti Maahanmuuttovirasto. 19.10.2022. Viitattu 21.5.2022.
- ↑ Suomeen saapuu kesällä jopa 20 000 ukrainalaista – sairaanhoitopiireissä varaudutaan vastaanottamaan haavoittuneita Yle Uutiset. 19.5.2022. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ a b Pääkirjoitus | Suomen sisäinen muuttoliike huojuu vedenjakajalla Helsingin Sanomat. 2.10.2022. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ Liikekannallepanon jälkeen lähes 500 venäläistä hakenut turvapaikkaa Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 19.10.2022.