Universaalien ongelma

Universaalien ongelmalla tarkoitetaan ongelmaa siitä, mikä on mielen yleisten ideoiden, universaalien eli yleiskäsitteiden, suhde partikulaareista eli yksilöolioista koostuvaan mielen ulkopuoliseen todellisuuteen. Vaikka todellisuus koostuukin yksittäisistä olioista, mieli käsittelee niitä abstrakteilla ja universaaleilla käsitteillä. Ongelmana on se, missä määrin mielen käsitteet vastaavat niitä asioita joita ne edustavat.[1]

Universaalien ongelma on vanha metafysiikan ongelma. Antiikin ajalla Platonin kuuluisa ideaoppi oli eräs vastaus ongelmaan. Keskiajalla ongelma oli keskeisellä sijalla varhaisskolastiikan universaalikiistassa. Universaalien ongelman perusasetelma muotoutui tuolloin. Keskiajalta lähtien ongelma on käsitetty ensi sijassa ontologisena ongelmana, jossa keskeisenä on kysymys, onko mielen käsitteillä itsenäinen, objektiivinen olemassaolo ulkoisessa todellisuudessa. Ongelmaan on tarjottu useita ratkaisumalleja, joista merkittävimmät ovat (käsite)realismi, jonka mukaan universaaleja on olemassa; nominalismi, joka kieltää universaalien olemassaolon; sekä konseptualismi, jonka mukaan universaalit ovat mielen käsitteitä.

  1. Nominalism, Realism, Conceptualism Catholic Encyclopedia. Viitattu 26. syyskuuta 2007.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne