Uskonto Suomessa

Uskonnot Suomessa[1][2][3]
Vuosi Suomen ev.lut. kirkko Suomen ortodoksinen kirkko Muut Uskontokuntiin kuulumattomat
1900 98,1 % 1,7 % 0,2 % 0,0 %
1950 95,0 % 1,7 % 0,5 % 2,8 %
1960 92,4 % - - -
1970 92,4 % - - -
1980 90,3 % 1,1 % 0,7 % 7,8 %
1990 87,8 % 1,1 % 0,9 % 10,2 %
2000 85,1 % 1,1 % 1,1 % 12,7 %
2010 78,3 % 1,1 % 1,4 % 19,2 %
2011 77,3 % 1,1 % 1,5 % 20,1 %
2012 76,4 % 1,1 % 1,5 % 21,0 %
2013 75,2 % 1,1 % 1,5 % 22,1 %
2014 73,8 % 1,1 % 1,6 % 23,5 %
2015 73,0 % 1,1 % 1,6 % 24,3 %
2016 72,0 % 1,1 % 1,6 % 25,3 %
2017 70,9 % 1,1 % 1,6 % 26,3 %
2018 69,8 % 1,1 % 1,7 % 27,4 %
2019 68,7 % 1,1 % 1,7 % 28,5 %
2020 67,8 % 1,1 % 1,7 % 29,4 %
2021 66,6 % 1,1 % 1,8 % 30,6 %
2022 65,2 % 1,1 % 1,8 % 32,0 %
2023 63,6 % 1,0 % 1,8 % 33,6 %

Uskonto Suomessa tarkoittaa uskontoja, joita Suomessa asuvat ihmiset harjoittavat.

Suomi on kristitty, luterilainen maa, jossa väestön enemmistö (64 %) kuului vuonna 2023 evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Viime vuosikymmenten suuri muutos on ollut tämän osuuden väheneminen, sillä koko 1900-luvun kirkkoon kuului vielä noin 90 % suomalaisista.[3] Muita muutoksia on muslimien lukumäärän kasvu, jonka myötä islam on noussut Suomen toiseksi yleisimmäksi uskonnoksi. Muslimeja arvioitiin olevan vuonna 2022 yli 120 000 henkeä eli 2 % väestöstä.[4] Suurin kristillinen suuntaus luterilaisuuden jälkeen on ortodoksinen usko, jonka harjoittajia on erityisesti Itä-Suomessa. Ortodoksisessa kirkossa oli vuonna 2023 noin 56 000 jäsentä eli noin 1 % väestöstä.[5]

Perustuslaki antaa Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle erityisaseman, minkä takia usein puhutaan "valtionkirkosta".[6] Evankelisluterilaiselle kirkolle ja ortodoksiselle kirkolle on omat kirkkolakinsa.[7] Suomessa on näiden lisäksi pieniä kristillisiä yhdyskuntia ja uskonnollisia liikkeitä, kuten katolinen kirkko sekä buddhalaisia, hindulaisia ja juutalaisia. Uskonnonvapaus on turvattu uskonnonvapauslain (1923) ja perustuslain (2000) nojalla.[8][9]

  1. Väestörakenne Tilastokeskus
  2. Väestö uskontokunnan mukaan ja osuus väestöstä 1950–2013 Tilastokeskus
  3. a b Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2023 Tilastokeskus
  4. Konttori 2022, s. 23
  5. Ortodoksisuus Suomessa 2023. Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 28.4.2024.
  6. Suomen perustuslaki (73/1999), 76 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Suomen perustuslaki, 11 § (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Uskonnonvapauslaki (453/2003) (Arkistoitu – Internet Archive)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne