Verensokeri

Verensokeri tarkoittaa veren glukoosipitoisuutta, jonka mittausyksikkönä käytetään mmol/l eli millimoolia litrassa.

Verensokeri vaikuttaa ihmisen yleisvointiin ja vireyteen. Esimerkiksi alhainen verensokeri eli hypoglykemia väsyttää ja voi aiheuttaa heikotusta.^[1] Hypoglykemian vaikutus ihmisen toimintakykyyn on yksilöllistä. Tavallisemmat matalan verensokerin oireet ovat nälän tunne, ärtymys, päänsärky, väsymys ja keskittymisvaikeudet sekä ajattelun, muistamisen ja ymmärtämisen vaikeutuminen. Jos verensokeri laskee edelleen, voi ilmaantua vapinaa, sydämentykytystä, kylmänhikisyyttä, kalpeutta, suun ympäryksen ja huulten pistelyä, näköhäiriöitä ja puheen puuroutumista. Toimintakyky katoaa yleensä kokonaan verensokerin laskiessa arvoon 1,5 tai vieläkin alemmas, mutta toisille riittää jo verensokerin laskeminen tasolle 2,5 mmol/l.^[2]

Liian korkeaa verensokeria kutsutaan hyperglykemiaksi. Jos verensokeri on pitkiä aikoja liian korkealla tasolla, verisuonet alkavat vaurioitua^[3].

Normaalisti paastoverensokeri eli 12 tunnin paastoamisen jälkeen mitattu veren glukoosipitoisuus on välillä 3,5–6,0 mmol/l, ja puolesta kahteen tuntia ruokailun jälkeen arvo on välillä 5–8 mmol/l. Pitkäaikaisen sokerin viitearvot ovat 4–6 % eli 20–42 mmol/mol^[4].

Diabeteksessa verensokeri kohoaa helposti viitearvojen yläpuolelle insuliinin erityksen vähenemisen tai sen vaikutuksen heikentymisen vuoksi. Myös stressi nostaa verensokeria, koska se lisää adrenaliinin ja kortisolin eritystä.^[5]

1. ↑ Pitkäaikaisen sokerin mittaus Puhti. Viitattu 22.3.2020.
2. ↑ Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää hypoglykemiasta Diabeteslehti. 30.1.2015. Viitattu 22.3.2020.
3. ↑ Älä pelkää lisäsairauksia, estä ne Diabetesliitto. Viitattu 22.3.2020.
4. ↑ Mikä on pitkäaikainen sokeri? Puhti. 25.6.2018. Viitattu 22.3.2020.
5. ↑ Pidä verensokeri tasaisena, niin jaksat etkä liho Hyvä Terveys. 11.5.2018. Viitattu 25.11.2020.