Back Аӡы Abkhazian Water Afrikaans Wasser ALS ውሃ Amharic Augua AN Wæter ANG ماء Arabic ܡܝܐ ARC ما ARY ميه ARZ
| Vesi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet | Divetymonoksidi, oksidaani, divetyoksidi |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | H2O |
| Moolimassa | 18,015268 ±0,000002 g/mol[1] |
| Ulkomuoto | Lähes väritön, mauton ja hajuton neste |
| Sulamispiste | 0 °C (273,15 K) |
| Kiehumispiste | 99,974 °C (373,15 K) |
| Tiheys |
1,000 g/cm3 (neste) 0,917 g/cm3 (kiinteä) |
Vesi (kemiallinen kaava H2O, kemiallisena yhdisteenä voidaan käyttää myös systemaattisia nimiä; oksidaani, divetymonoksidi tai divetyoksidi) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä vedyn ja hapen muodostama epäorgaaninen kemiallinen yhdiste ja vedyn palamistuote.
Kaikki maapallon vesi, eli vety ja happi (myös jäänä) on peräisin samasta lähteestä kuin muukin maapallon materia, eli Aurinkoa kiertäneistä kaasuista, jäästä ja pölystä koostuneesta kertymäkiekosta. Vettä on tullut maapallolle sen muodostumisen jälkeenkin siihen törmänneiden asteroidien ja komeettojen mukana.[2]
Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on yksi kaiken tunnetun elämän perusehdoista.
Vesi on puhtaana hajutonta, mautonta ja läpinäkyvää. Veteen liuenneet yhdisteet kuitenkin voivat muuttaa näitä ominaisuuksia. Ihmisen hajuaisti ei ole kehittynyt haistamaan vettä, koska sille ei ole biologista tarvetta, mutta sen sijaan aistit kykenevät tunnistamaan juomaveden mahdolliset epäpuhtaudet jossain määrin. Vesi toimii maapallolla universaalina liuottimena ja veteen on lähes poikkeuksetta aina liuenneena jotain yhdisteitä. Myös tislattu vesi, josta on poistettu suoloja tislaamalla, voi sisältää liuenneita kaasuja.[3]
Kemiallisena yhdisteenä veden systemaattinen nimi on divetymonoksidi. Siitä voitaisiin hydridinä käyttää myös nimeä oksidaani. Käytännössä näitä nimiä ei kuitenkaan juuri käytetä edes tieteellisissä yhteyksissä. Sanaa divetymonoksidi on kuitenkin käytetty huijaus- ja pelottelutarkoituksessa.
- ↑ IAPWS Guideline on the Use of Fundamental Physical Constants and Basic Constants of Water
- ↑ https://www.ursa.fi/tahtitieteesta/tietoa-tahtitieteesta/aurinkokuntamme.html
- ↑ Stockley, C.; Oxlade, C. & Wertheim: ”Water”, The Usborne Illustrated Dictionary of Science: A Complete Reference Guide to Physics, Chemistry and Biology, s. 207. Dubai, Yhdistyneet Arabiemiraatit/Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta: Usborne Publishing Ltd, 2007. ISBN 978-1-4095-3565-2. (englanniksi)