Viktoria (Iso-Britannia)

Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Viktoria (Yhdistynyt kuningaskunta). Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ison-Britannian kuningaskunta yhdistyi Irlannin kuningaskunnan kanssa vuonna 1801 Yhdistyneeksi kuningaskunnaksi, joten Viktoria oli nimenomaan Yhdistyneen kuningaskunnan eikä Ison-Britannian kuningatar

Viktoria
Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar
Valtakausi	20. kesäkuuta 1837 – 22. tammikuuta 1901
Kruunajaiset	28. kesäkuuta 1838
Edeltäjä	Vilhelm IV
Seuraaja	Edvard VII
Intian keisarinna
Valtakausi	1. toukokuuta 1876 – 22. tammikuuta 1901
Seuraaja	Edvard VII
Syntynyt	24. toukokuuta 1819 Kensingtonin palatsi, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut	22. tammikuuta 1901 (81 vuotta) Osborne House, Wightsaari, Yhdistynyt kuningaskunta
Hautapaikka	Frogmore, Windsor
Puoliso	Prinssi Albert (vih. 1840; k. 1861)
Lapset tiedot	Prinsessa Viktoria Edvard VII Alice, Hessenin suurherttuatar Alfred, Saksi-Coburg-Gothan herttua Prinsessa Helena Prinsessa Louise Prinssi Arthur Prinssi Leopold Prinsessa Beatrice
Koko nimi	Alexandrina Victoria
Suku	Hannover
Isä	Prinssi Edvard
Äiti	Prinsessa Viktoria
Nimikirjoitus

Viktoria (Alexandrina Victoria, 24. toukokuuta 1819 Lontoo, Englanti – 22. tammikuuta 1901 Wightsaari, Englanti) oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar vuodesta 1837 lähtien kuolemaansa saakka vuonna 1901.

Viktoria oli kuningas Yrjö III:n neljännen pojan, Kentin herttua Edvardin (1767–1820), ja saksalaissyntyisen Sachsen-Saalfeld-Coburgin prinsessa Viktorian (1786–1861) tytär. Hän oli syntyessään maansa kruununperimysjärjestyksessä viides isänsä ja tämän veljien jälkeen, mutta nousi ensimmäiseksi kruununperijäksi näiden kuoltua. Viktoria peri kruunun sedältään Vilhelm IV:ltä 18-vuotiaana 20. kesäkuuta 1837. Vuonna 1876 Viktoria otti käyttöön myös Intian keisarinnan arvonimen.

Viktoria avioitui vuonna 1840 Saksi-Coburg-Gothan herttuakunnan prinssi Albertin kanssa. Albert toimi käytännössä Viktorian kanssahallitsijana kuolemaansa 1861 asti. He saivat yhdeksän lasta, joiden kautta lähes kaikki nyky-Euroopan monarkit polveutuvat kuningatar Viktoriasta.

Viktorian valtakausi kesti yli 63 vuotta. Viktoria jäi Ison-Britannian viimeiseksi Hannover-sukua edustaneeksi hallitsijaksi. Viktoriaaninen aikakausi (1837–1901) on nimetty kuningatar Viktorian mukaan. Tänä aikana brittiläinen yhteiskunta muuttui monella tavalla, eikä Viktorialla enää valtakautensa lopussa ollut paljon valtaoikeuksia, vaikka hän pystyikin arvovaltansa avulla edelleen vaikuttamaan maansa asioihin. Kansan keskuudessa hän oli valtakautensa loppupuolella hyvin suosittu.