Esivaali

Osa artikkelisarjaa
Vaalit
Vaalitapa Condorcet D´Hondt Enemmistö Henkilö Hyväksyminen Kierros Lista / Suljettu lista Lohko Painotettu Schulze Siirtoääni Suhteellinen Suorat vaalit / Epäsuorat vaalit Täydennys
Vaalien tyypit Esivaali Moniäänestys Määräaikaiset vaalit Välivaalit Paikallisvaalit Yleiset vaalit Eduskuntavaalit Aluevaalit Kuntavaalit Presidentinvaalit Euroopan parlamentin vaalit
Alatyypit Puolue Äänestys Vaalitapa
Käsitteet Gerrymanderointi Kansalaisaloite Nimetön valitsija Paikkajako Vaalilaki Vaalikilpailu Vaalirauha Vaalisalaisuus Vaalitarkkailu Valitsijamies Vertausluku Tasauspaikka Äänestäjä Äänioikeus
Lisää aiheesta Kansanäänestys Vaalivilppi Vaalirikos Varjovaali
n k m

Esivaali on vaali, jossa valitaan jonkin ryhmän yhteinen ehdokas toiseen vaaliin. Tyypillisimpiä ovat useissa maissa puolueiden ennen presidentinvaaleja järjestemät esivaalit, joissa ehdolla olevat tavoittelevat puolueensa presidenttiehdokkuutta. Esivaalissa äänioikeutettuja ovat yleensä tällöin vain puolueen tai ryhmän jäsenet, mutta se voi olla myös kaikille lopullisen vaalin äänioikeutetuille avoin. Esivaalissa eniten ääniä saanut henkilö valitaan tavallisesti puolueensa ehdokkaaksi.

Yhdysvalloissa republikaanit ja demokraatit järjestävät alkuvuodesta esivaalit, joissa eniten ääniä saanut nimitetään puolueen presidenttiehdokkaaksi marraskuun presidentinvaalissa.

Suomessa puolueet järjestävät esivaaleja muun muassa presidentinvaaleja varten, jos puolueessa on useampi halukas. Jos ehdokkaita ilmoittautuu vain yksi, tämä valitaan suoraan ehdokkaaksi ilman esivaalia. Vuoden 1994 presidentinvaalien alla keskusta, kokoomus ja SDP järjestivät ehdokkaastaan esivaalin, jossa saivat äänestää kaikki Suomen äänioikeutetut.^[1]

1. ↑ Neittaanmäki, Petri: Presidentin valintatapaa kehitettävä Neuttaanmäki.fi. 4.7.1996. Viitattu 19.11.2014.