Acehin sulttaanikunta |
|||
---|---|---|---|
1496–1903 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | sulttaanikunta | ||
Pääkaupunki | Banda Aceh | ||
Uskonnot | islam | ||
Kieli | atšeh |
Samudera Pasai (1267–1521)
Ternaten sulttaanikunta (1257–1914)
Gowan sulttaanikunta (1300–1946)
Malakan sulttaanikunta (1400–1511)
Sulun sulttaanikunta (1405–1915)
Cirebonin sulttaanikunta (1445–1677)
Demakin sulttaanikunta (1475–1548)
Acehin sulttaanikunta (1496–1903)
Pagaruyungin kuningaskunta (1500–1825)
Bantenin sulttaanikunta (1526–1813)
Banjarin sulttaanikunta (1526-1860)
Mataramin sulttaanikunta (n. 1586–1755)
Surakartan sulttaanikunta (1745–1946)
Yogyakartan sulttaanikunta (1755[–1945])
Siakin sulttaanikunta (1725–1946)
Delin sulttaanikunta (1814–1946)
Riau-Linggan sulttaanikunta (1824–1911)
Alankomaiden Itä-Intia (1800–1949)
Lanfangin tasavalta (1777–1885)
Indonesian vallankumous (1945–1950)
Syyskuun 30. päivän liike (1965)
Acehin sulttaanikunta oli Sumatran saarella sijainnut kuningaskunta 1500-1800 -luvuilla. Se sijaitsi keskeisellä paikalla Lähi-idän ja Kiinan välisellä kauppareitillä, minkä ansiosta Aceh nousi kukoistavaksi kauppatukikohdaksi. Acehin hallitsema alue oli laajimmillaan 1600-luvulla, jolloin sen vaikutusvallan alla oli myös osia Malakan niemimaasta. Aceh joutui 1500-luvulta lähtien kilpailemaan eurooppalaisia siirtomaavaltoja vastaan alueen kauppavallasta. Nykyisen Indonesian alueen merkittävimmäksi vallaksi nousi 1800-luvulla Hollannin Itä-Intia. Hollantilaiset kukistivat sulttaanikunnan Acehin sodassa, mutta hollantilaiset eivät koskaan saaneet alistettua acehlaisia täysin siirtomaahallintonsa alle.