Back Aland ACE Åland Afrikaans ኦላንድ ደሴቶች Amharic Åland AN Ealendisca Iega ANG ऑलैण्ड ANP جزر أولاند Arabic Islles Åland AST Aland adaları Azerbaijani Аланд утрауҙары Bashkir
| Ahvenanmaa Åland |
|
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Historialliset läänit |
Turun ja Porin lääni (1634–1918) Ahvenanmaan lääni (1918–2009) |
| Maakuntakeskus | Maarianhamina |
| Maakuntajohtaja | maaneuvos Katrin Sjögren (2023–) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
1 582,93 km² 19:nneksi suurin 2021 |
| Kokonaispinta-ala |
13 324,46 km² 13:nneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 1 553,90 km² |
| – sisävesi | 29,03 km² |
| – meri | 11 741,53 km² |
| Väkiluku |
30 696 19:nneksi suurin 30.9.2024 [2] |
| – väestötiheys | 19,75 as./km² (30.9.2024) |
| Maakuntalaulu | Ahvenanmaalaisten laulu |
| Nimikkolajit | |
| – eläin | metsäkauris |
| – järvi | Östra och Västra Kyrksundet |
| – kala | hauki |
| – kasvi | kevätesikko |
| – kivi | eloperäinen kalkkikivi |
| – lintu | merikotka |
| Lyhenne | FI-01 |
Ahvenanmaa (ruots. Åland) on Itämerellä sijaitseva saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on maakunnista ainoana oma itsehallinto. Ahvenanmaan muodollinen virkakieli on ruotsi,[3] mutta sekä Suomen perustuslain että Ahvenanmaan itsehallintolain nojalla suomenkielisellä on täysin vastaavanlainen oikeus käyttää omassa asiassaan Ahvenanmaan viranomaisessa suomen kieltä kuin ruotsinkielisellä on oikeus käyttää omaa kieltään Manner-Suomen alueella.[4][5] Väestöstä 88 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja noin 5 prosenttia on suomenkielisiä. Muunkielisiä asukkaita on yhteensä noin seitsemän prosenttia. Ahvenanmaa on sekä väkiluvultaan (30 696 henkeä 30. syyskuuta 2024[2]) että maapinta-alaltaan Suomen pienin maakunta mutta on kuitenkin väestötiheydeltään (19 as./km²) maakuntien mediaanissa.
Maakunta sai eduskunnan päätöksellä laajan itsehallinnon jo vuonna 1920, ja Kansainliitto päätti 1921 alueen kuuluvan Suomelle.[6] Ahvenanmaalla on 16 kuntaa, mutta sen ainoa kaupunki on maakunnan hallintokeskus Maarianhamina. Elinkeinorakenne on painottunut palveluihin. Tärkein elinkeino on merenkulku, joka synnyttää lähes 30 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Ahvenanmaa saa myös poikkeuksellisen suuria tulonsiirtoja muualta Suomesta: valtion nettomenot yhtä ahvenanmaalaista kohden ovat noin 4 500 euroa vuodessa.[7] Ahvenanmaan elintaso onkin Suomen korkein.[8]
Ahvenanmaan tuhansista saarista 60 on asuttuja. Jääkausi on hionut saarten punaisen graniitin monin paikoin silokallioiksi. Kasvillisuus on rehevää ja runsaslajista. Sekä kasvillisuus että eläimistö poikkeavat Manner-Suomen lajistosta, ja maakunnalla on omia rauhoitusmääräyksiä.lähde?
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestönmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljännes, Alue ja Tiedot 24.10.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.10.2024.
- ↑ Ahvenanmaan itsehallintolaki 6 luku 36 § (Laki 16.8.1991/1144) finlex.fi. Edita. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Suomen perustuslaki 2 luku 17 § (Laki 11.6.1999/731) finlex.fi. Edita. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Ahvenanmaan itsehallintolaki 6 luku 37 § (Laki 16.8.1991/1144) finlex.fi. Edita. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Ahvenanmaan erityisasema, Um.fi, viitattu 11.4.2022
- ↑ Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä Taloussanomat. 22.8.2017. Sanoma. Viitattu 28.12.2021.
- ↑ Ahvenanmaalla on Suomen paras elintaso Helsingin Sanomat. 19.2.2010. Sanoma. Viitattu 28.12.2021.