Back Glifosaat Afrikaans غليفوسات Arabic Glifosatu AST قلیفسات AZB Глифозат Bulgarian Glifosat BS Glifosat Catalan Glyfosát Czech Glyfosat Danish Glyphosat German

Glyfosaatti

Glyfosaatti
Tunnisteet
IUPAC-nimi N-(fosfonometyyli)glysiini
CAS-numero 1071-83-6
PubChem CID 3496 ja 59310676
Ominaisuudet
Molekyylikaava C3H8NO5P
Moolimassa 169.1 g/mol g/mol
Ulkomuoto Värittömiä kiteitä
Sulamispiste < 234 °C (hajoaa) (< 507 K)
Tiheys 1,7 g/cm3
Liukoisuus veteen veteen 1,2 g/100 ml (25 °C)
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkeliin on nähtävästi valittu yksittäisiä glyfosaatin vaarallisuutta korostavia tutkimuksia jotka eivät välttämättä edusta vallitsevaa tieteellistä käsitystä. Artikkelin tekstissä on puolueellinen sävy.

Glyfosaatti on huoneenlämmössä kiinteä, värittömistä kiteistä muodostuva organofosfaatti[1], jota käytetään tehoaineena rikkakasvien kemiallisessa torjunnassa. Sen kemiallinen kaava on C3H8NO5P ja rakennekaava on HOOCCH2NHCH2PO(OH)2. Glyfosaatista käytetään myös nimityksiä N-(fosfonimetyyli)glysiini ja N-(fosfonometyyli)glysiini. Se on luonnollisesta aminohaposta glysiinistä tehty fosfonaattijohdannainen. Rikkaruohontorjuntavalmisteissa se esiintyy erilaisina suolamuotoina (esim. isopropyyliamiini- tai kalium-). Glyfosaattia sisältäviä valmisteita myydään muun muassa kauppanimellä Roundup, jonka patentti on rauennut vuonna 2000, sekä Rambo ja Keeper.

Euroopan unionin asettama arviointiryhmä ja Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto totesivat vuonna 2015, ettei glyfosaatti todennäköisesti aiheuta syöpää, vaurioita perimää taikka aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa[2][3]. Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) asettama puolueeton asiantuntijaryhmä päätyi kuitenkin samana vuonna siihen tulokseen, että glyfosaatti aiheuttaa DNA-mutaatioita ja on todennäköisesti myös syöpävaarallista. Ryhmä kävi läpi siihen asti julkaistut tuhat tieteellistä tutkimusta.[4][5] Glyfosaatin käytön kieltäminen johtaisi Maataloustuottajien keskusliiton mukaan todennäköisesti maatalouden tuottavuuden laskuun[6].

Glyfosaatilla on EU:n alueella vuoden 2022 loppupuolelle asti voimassa oleva hyväksyntä.[7] Glyfosaattia sisältävä valmisteet vaativat kuitenkin vielä erillisen arvioinnin tai hyväksynnän jäsenmaan tasolla. Osassa EU-maista hyväksytään vain ammattikäyttöön tarkoitettuja glyfosaattivalmisteita[8] ja esimerkiksi Hollannissa aineen käyttö kotipuutarhoissa on kiellettyä.[9] Myös monet Suomen kunnat ovat alkaneet käyttää rikkakasvien torjunnassa glyfosaatin sijaan esimerkiksi kuumavesipesureita ja liekitystä.[8]

Glyfosaattia myydään Suomessa noin 650 tonnia vuodessa[10] ja se on suosituin rikkakasvien torjunta-aine.[7] Glyfosaattia käytetään Suomessa juolavehnän torjuntaan, jolloin sitä saa ruiskuttaa vain ennen ja jälkeen kasvukauden. Muualla Euroopassa glyfosaattia saa käyttää myös viljan tuleennuttamiseen.[8]

Glyfosaattia ei saa ruiskuttaa Suomessa 30-100 metriä lähempänä talousvesikaivoa, eikä ihmisen tai kotieläinten keuhkoja saa altistaa sille. Myöskään vanhojen hirvieläinten sisäelimiä ei suositella syömään, koska ne syövät myös pellosta.[11] Kuluttajille myytävien glyfosaattituotteiden käyttöön ei tarvita erityissuojaimia, vaan perussuojaus kuten käsineet ja peittävä vaatetus riittävät.[12][11]

Glyfosaatti voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua myrkyllisiä höyryjä, jotka sisältävät typen ja fosforin oksideja. Glyfosaatti syövyttää rautaa ja galvanoitua terästä.lähde?

  1. ↑ GLYFOSAATTI MAAPERÄSSÄ JA SEN BIOHAJOAMINEN. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119274/ValkamaFanni.pdf.pdf?sequence=2
  2. ↑ Glyphosate: EFSA updates toxicological profile 12.11.2015. EFSA. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 12.11.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) (pdf) 1.3.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  5. ↑ IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 112 (2015) 2015. IARC. Viitattu 25.5.2016. (englanniksi)
  6. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä MTK ei löytynyt
  7. ↑ a b Kemikaalijätti Bayer puolustaa vimmaisesti kiisteltyä torjunta-ainetta – oikeusjuttuja nostettu Yhdysvalloissa yli 18 000 savonsanomat.fi. Savon Sanomat. Viitattu 4.8.2019.
  8. ↑ a b c Ihmiset huolissaan kiistellyn torjunta-aineen glyfosaatin vaikutuksista: "Olisin toivonut, että jos tällaisia aineita tänne tuodaan niin olisi asiasta ilmoitettu" Yle Uutiset. Viitattu 4.8.2019.
  9. ↑ Kari Saikkonen ja Irma Saloniemi: Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä. Helsingin Sanomat, 22.6.2015, s. A 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.6.2015.
  10. ↑ Kiistelty torjunta-aine häviää hitaasti viljelymailta – "Kannattaa käyttää vain silloin, kun on todellinen tarve" Yle Uutiset. Viitattu 4.8.2019.
  11. ↑ a b Huolellinen viljelijä ruiskuttaa naapurit huomioiden Yle Uutiset. 7.7.2011. Viitattu 9.8.2022.
  12. ↑ Huoli Suomen yleisimmän rikkakasvimyrkyn glyfosaatin turvallisuudesta kasvaa – viljelijät eivät panikoi, vaikka kielto voi olla kohta edessä Yle Uutiset. Viitattu 13.8.2021.
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne