Heraldiikka (< ransk. héraldique < lat. heraldus ’airut, sanansaattaaja’ < muinaisransk. heraut ’vaakunoista huolehtija, seremoniamestari, sanansaattaja’)[1] eli vaakunaoppi on oppi vaakunoista ja lipuista. Heraldiikka jakautuu kahteen päähaaraan: historialliseen ja taiteelliseen heraldiikkaan. Historiantutkimuksena vaakunaoppi käsittää genealogisen ulottuvuuden, taiteena kuvataiteen ja erityisen heraldisen selitystaidon. Lisäksi vaakunoilla on perinteinen yhteisölliseen asemaan liittyvä merkitys. Heraldiikalla on oma keskitetty sääntöjärjestelmänsä ja käsitteistönsä.[2]