Heraldiikka

Hyghalmen-rullassa on saksalaisia vaakunoita 1500-luvulta.

Heraldiikka (< ransk. héraldique < lat. heraldus ’airut, sanansaattaaja’ < muinaisransk. heraut ’vaakunoista huolehtija, seremoniamestari, sanansaattaja’)[1] eli vaakunaoppi on oppi vaakunoista ja lipuista. Heraldiikka jakautuu kahteen päähaaraan: historialliseen ja taiteelliseen heraldiikkaan. Historiantutkimuksena vaakunaoppi käsittää genealogisen ulottuvuuden, taiteena kuvataiteen ja erityisen heraldisen selitystaidon. Lisäksi vaakunoilla on perinteinen yhteisölliseen asemaan liittyvä merkitys. Heraldiikalla on oma keskitetty sääntöjärjestelmänsä ja käsitteistönsä.[2]

  1. heraldiikka Suomen etymologinen sanakirja. Viitattu 10.5.2025.
  2. Otavan suuri Ensyklopedia, 3. osa (Hasek-juuri), s. 1732–4, art. Heraldiikka. Otava, 1978. ISBN 951-1-02232-6

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne