ISO 4217 on ISO-järjestön ylläpitämä kansainvälinen standardi, joka määrittää kunkin maan valuutalle kolmikirjaimisen koodin eli tunnuksen (esimerkiksi EUR, USD tai GBP). Valuuttatunnukset on kehitetty käytettäviksi kansainvälisessä rahaliikenteessä ja muissa vastaavissa tilanteissa, joissa eri valuutat on kyettävä erottamaan toisistaan yksiselitteisesti.[1] Yleensä tunnuksen kaksi ensimmäistä kirjainta tulevat kansainvälisestä maakoodista ja kolmas kirjain valuutan nimestä.