Katolinen kirkko | |
---|---|
![]() Paaviuden tunnus: kolmikerroksinen tiara ja taivasten valtakunnan avaimet. |
|
Hallinto | episkopaalisuus |
Johtaja | Paavi Franciscus |
Perustaja |
Jeesus (katolisessa perinteessä) |
Perustettu |
1. vuosisata, Jerusalem, Rooman valtakunta |
Kirkkoon yhdistyneet |
Uniaattikirkot Idän katoliset kirkot |
Kirkosta irtautuneet |
luterilaiset anglikaanit reformoidut anabaptistit vanhakatoliset |
Hiippakuntia |
Arkkihiippakuntia: 640 Hiippakunnat: 2851 |
Seurakuntia | 221 700 |
Jäseniä | 1,285 miljardia (2017)[1] |
Aiheesta muualla | |
La Santa Sede (italiaksi) |
![]() |
Osa artikkelisarjaa |
Katolinen kirkko |
---|
![]() |
Yleiskatsaus |
Osa artikkelisarjaa |
Kristinusko |
---|
![]() |
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on yksi kristinuskon kolmesta pääsuuntauksesta protestantismin ja ortodoksisuuden ohella. Katolinen kirkko katsoo juuriensa olevan Jeesus Nasaretilaisen toiminnassa ajanlaskun alussa.[2] Katolista kirkkoa johtavat piispat, joiden aseman katsotaan olevan peräisin Jeesuksen opetuslapsilta. Katolisen kirkon mukaan alkukirkosta alkaen piispallinen yhteisö on muodostanut yleisen (kreik. katholikos) kirkon, jossa Rooman piispalla on ensisijainen asema. Katolisen kirkon keskus ja Pyhä istuin sijaitsee Vatikaanissa. Pietarinkirkon uskotaan sijaitsevan apostoli Pietarin haudan päällä ja paavia pidetään Pietarin seuraajana.[2]
Rooman valtakunnan kaatuessa 400-luvulla Rooman kirkko sai sekä maallisen että uskonnollisen vallan läntisessä Euroopassa. Katolisella kirkolla oli keskiajalla valtava vaikutus länsimaisen taiteen ja kulttuurin kehitykseen.[2] Katolinen kirkko tunnustaa ortodoksiset ja orientaaliortodoksiset kirkot todellisiksi kirkoiksi, koska niillä on katolisen kirkon mukaan apostolinen seuraanto ja sakramentit. Katolinen kirkko ei sen sijaan tunnusta kirkoiksi siitä 1500-luvun reformaation aikana irronneita yhteisöjä vaan kutsuu niitä ”kristillisiksi yhteisöiksi”. Esimerkiksi luterilaisilta kirkoilta puuttuu katolisen kirkon mukaan apostolinen seuraanto, pappeus ja tästä syystä myös oikea ja pätevä ehtoollinen.[3]
Katolinen kirkko katsoo, että sekä Raamattu että kirkon perinne sisältävät kristillisen uskon perustan. Kirkon teologian mukaan paavi on erehtymätön Jumalan ilmoituksen tulkitsija. Paavi johtaa kardinaaleja. Kirkon arkkipiispat johtavat arkkihiippakuntia, jotka jakautuvat piispojen johtamiin hiippakuntiin. Hiippakunnat koostuvat seurakunnista, joissa on kirkko ja pappi. Vain miehet voivat toimia pappeina, mutta naiset voivat omistautua uskonnolliselle elämälle nunnina luostariyhteisöissä. Jumalanpalveluksen perusmuoto on messu eli ehtoollisjumalanpalvelus. Katolinen kirkko tunnustaa seitsemän sakramenttia: kaste, rippi, ehtoollinen, avioliitto, pappeus, konfirmaatio ja sairaanvoitelu.[4] Katoliseen hartauselämään kuuluu myös pyhimysten kunnioitus, missä erityinen asema on Neitsyt Marialla.[4][5]
Vuonna 2024 katolisia kristittyjä arvioitiin olevan maailmassa noin 1,28 miljardia, mikä on noin puolet maailman kristittyjen kokonaismäärästä.[6] Valtaosa katolisista asui vuonna 2010 joko Amerikassa (48 prosenttia) tai Euroopassa (24 prosenttia). Suurin katolinen väestö asuu Brasiliassa (134 miljoonaa). Muita suuria katolisen väestön maita ovat Meksiko (96 miljoonaa), Filippiinit (76 miljoonaa), Yhdysvallat (75 miljoonaa), Italia (50 miljoonaa), Kolumbia (38 miljoonaa), Ranska (38 miljoonaa), Puola (35 miljoonaa), Espanja (35 miljoonaa) ja Kongon demokraattinen tasavalta (31 miljoonaa).[7] Suomessa katolilaisia oli 16 734 vuonna 2023.[8] Katolisen kirkon kasvu on nopeinta Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa.[2]
<ref>
-elementti; viitettä overview
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Doctrine
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä summary
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Maria
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä gordonconwell
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä pew
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä katolinen.fi
ei löytynyt