Kiina

Tämä artikkeli käsittelee Manner-Kiinassa toimivaa Kiinan kansantasavaltaa. Taiwaninsaarta hallitsee Kiinan tasavalta eli Taiwan.
Kiinan kansantasavalta
中华人民共和国
Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó
Kiinan kansantasavallan lippu Kiinan kansantasavallan vaakuna

Valtiomuoto kansantasavalta
Presidentti Xi Jinping
Pääministeri Li Qiang
Pääkaupunki Peking (21,71 milj. as.)
39°55′0″N, 116°23′0″E
Muita kaupunkeja Shanghai, Wuhan, Tianjin, Shenzhen, Kanton, Chongqing
Pinta-ala
– yhteensä 9 596 961 km² (sijalla 3)
– josta sisävesiä 0,3 %
Väkiluku (2022) 1 434 071 371[1] (sijalla 2)
– väestötiheys 147 as. / km²
– väestönkasvu −0,005 % [1] (2022)
Viralliset kielet mandariinikiina, paikoittain korea, mongoli ja tiibet. Hongkongissa myös englanti, Macaossa myös portugali
Valuutta Renminbi (CNY)
BKT (2022)
– yhteensä 30 217 mrd[2] USD (PPP)  (sijalla 2)
– per asukas 21 392 USD
HDI (2019) 0,761 [3] (sijalla 85)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 7,1 %
– teollisuus 39 %
– palvelut 53,9 %
Aikavyöhyke UTC+8
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
perustettu

1. lokakuuta 1949
Lyhenne CN
– ajoneuvot: PRC
– lentokoneet: B
Kansainvälinen
suuntanumero
+86
Tunnuslause
Kansallislaulu Vapaaehtoisten marssi

Edeltäjä(t) Kiinan tasavalta

Kiinan kansantasavalta (yksink.: 中华人民共和国; perint.: 中華人民共和國; pinyin: Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó), josta yleensä käytetään nimitystä Kiina (yksink.: 中国; perint.: 中國; pinyin: Zhōngguó), on maa Itä-Aasiassa. Kiina on noin 1,4 miljardilla asukkaallaan väkiluvultaan maailman toiseksi suurin maa ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Venäjän ja Kanadan jälkeen. Suurin osa Kiinan pinta-alasta on varsinaiseen Kiinaan kuulumattomia, harvaan asuttuja alueita (Xinjiang, Sisä-Mongolia, Qinghai, Tiibet ja Mantšuria), ja suurin osa maan väestöstä asuu varsinaisen Kiinan alueella. Kiinan naapurimaita ovat Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar, Laos, Vietnam, Venäjä, Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea), Pakistan, Mongolia, Kirgisia, Tadžikistan, Afganistan ja Kazakstan.

Kiina on hallitusmuodoltaan kansantasavalta, jota hallitsee yksinvaltaisesti Kiinan kommunistinen puolue (KKP). Talousjärjestelmältään se on sosialistinen markkinatalous, joka on eräänlainen yhdistelmä suunnitelmataloutta ja markkinataloutta. Ihmisoikeudet ovat Kiinassa heikolla tolalla, ja esimerkiksi lehdistönvapauden suoja on olematon. Ainakin satojatuhansia uiguureja on viety uudelleenkoulutusleireille, joilla uiguureja uudelleenkoulutetaan seuraamaan puolueen oppeja.

Kiinan kansantasavalta on nykyään Taiwanin saarta hallitsevan Kiinan tasavallan seuraaja. Kansantasavalta syntyi, kun Mao Zedongin johtamat kommunistit voittivat Kiinan sisällissodan ja tasavaltalaiset joukot pakenivat Taiwaninsaarelle. Kansantasavalta julistettiin perustetuksi 1949. Yhteensä 12 valtiota, esimerkiksi Vatikaani, pitää edelleen Kiinan tasavaltaa maan ainoana laillisena hallituksena. Valtaosa maista on kuitenkin hyväksynyt kansantasavallan olemassaolon.

Kansantasavallan alkuaikoina Kiinassa nähtiin poliittisia vainoja ja nälänhätiä, mutta vuodesta 1978 vähitellen tehdyn talouden liberalisoinnin seurauksena Kiina on noussut ostovoimalla mitattuna maailman suurimmaksi taloudeksi. Kiina on ollut jo 35 vuoden ajan yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Länsimaissa Kiina on tullut tunnetuksi halvan työvoiman maana, jonka seurauksena on alettu puhua niin sanotusta Kiina-ilmiöstä. Tosin Kiinan palkkatason kohoamisen myötä Kiina-ilmiö on jakautunut koskemaan laajemmin Itä-Aasian maita.

Nykyään Kiina lasketaan poliittiseksi, taloudelliseksi ja sotilaalliseksi suurvallaksi. Kiinan kansanarmeijan miesvahvuus on maailman suurin yli 2,8 miljoonalla sotilaalla. Kiina on myös ydinasevaltio.

  1. a b Department of Economic and Social Affairs, Population Division: World Population Prospects 2022. United Nations. Viitattu 2. syyskyyta 2023. (englanniksi)
  2. International Monetary Fund: World Economic Outlook Database imf.org. Viitattu 2.9.2023. (englanniksi)
  3. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne