Kirgisian tasavalta Кыргыз Республикасы (kirgiisiksi) Киргизская Республика (venäjäksi) |
|
---|---|
Valtiomuoto | tasavalta |
Presidentti Pääministeri |
Sadyr Žaparov Akylbek Žaparov |
Pääkaupunki |
Biškek (944 300 as., 2016)[1] |
Muita kaupunkeja |
Oš (275 700 as.), Žalal-Abad (111 100 as.) Karakol (71 300 as.) (2016)[1] |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 199 951 km² [2] (sijalla 86) |
– josta sisävesiä | 3,6 % |
Väkiluku (2023) | 7 161 900 [3] (sijalla 129) |
– väestötiheys | 35 as. / km² (2023) |
– väestönkasvu | 1,77 %[3] (2023) |
Viralliset kielet | kirgiisin kieli, venäjän kieli |
Valuutta | som (KGS) |
BKT (2023) | |
– yhteensä | 12,775 mrd. USD[4] (sijalla 143) |
– per asukas | 1 783 USD |
HDI (2019) | 0,697 [5] (sijalla 120) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 24,6 % [2] |
– teollisuus | 25 % [2] |
– palvelut | 50,4 % [2] |
Aikavyöhyke | UTC+6 |
– kesäaika | ei käytössä |
Itsenäisyys – Neuvostoliitosta |
31. elokuuta 1991 |
Lyhenne | KG |
– ajoneuvot: | KS |
– lentokoneet: | EX |
Kansainvälinen suuntanumero |
+996 |
Tunnuslause | ei ole |
Kansallislaulu | ”Ak möngülüü aska” |
|
|
Edeltäjä(t) | Kirgiisien sosialistinen neuvostotasavalta |
Kirgisia, myös Kirgistan (kirg. Кыргызстан, Kyrgyzstan) tai Kirgisistan (ven. Кирги́зия eli Кыргызста́н), virallisesti Kirgisian tasavalta (kirg. Кыргыз Республикасы; ven. Кыргы́зская Респу́блика) on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Kiina, Kazakstan, Tadžikistan ja Uzbekistan. Kirgistan itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa. Maan etelä- ja pohjoisosan välillä on etnisiä jännitteitä, jotka ovat aika ajoin purkautuneet levottomuuksiksi. Itsenäisyyden ajan kaksi ensimmäistä presidenttiä joutuivat eroamaan kansan tyytymättömyyden takia.[6]
<ref>
-elementti; viitettä naselenija2016-stat.kg
ei löytynyt