Back Wiskunde Afrikaans Mathematik ALS ትምህርተ ሂሳብ Amharic Matematicas AN Rīmcræft ANG गणित ANP رياضيات Arabic لماط ARY رياضيات ARZ গণিত Assamese
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Matematiikka on deduktiiviseen päättelyyn perustuva formaali eli käsitteellinen tiede. Matematiikassa tutkitaan muun muassa lukuja, määriä, rakenteita, muutoksia ja avaruuksia. Matemaattisen formalismin mukaan matematiikka on aksiomaattisesti määriteltyjen abstraktien rakenteiden tutkimista symbolisen logiikan ja matemaattisen merkintäjärjestelmän keinoin. Matematiikkaa käytetään fysikaalisten ja käsitteellisten suhteiden ilmaisemisen kielenä, jonka kielioppi ja käsitteistö on määritelty äärimmäisen tarkkaan. Tämä mahdollistaa asioiden ilmaisemisen yksikäsitteisesti, kun oletetaan loogisten rakenteiden pysyvän muuttumattomina.
Matematiikka ei tutki ympäröivää, fysikaalista todellisuutta, vaan käsitteellisiä riippuvuussuhteita. Tämän takia sitä ei yleensä lueta luonnontieteisiin, vaikka matematiikan ja matemaattisten menetelmien soveltaminen on tärkeä osa luonnontieteitä ja monet matematiikan tutkimusongelmat ovat peräisin luonnontieteistä, erityisesti fysiikasta. Esimerkiksi Isaac Newtonin kehittämä mekaniikka ja painovoimateoria vaikutti suuresti differentiaali- ja integraalilaskennan kehittymiseen.
Matematiikalla on luonnontieteiden lisäksi paljon sovelluskohteita myös esimerkiksi tekniikan ja teknologian eri aloilla, yhteiskuntatieteissä ja taloustieteessä. Toisaalta matematiikassa tutkitaan myös puhtaasti matematiikan sisäisiä alueita, joille ei välttämättä ainakaan heti ole sovellusalueita millään muulla tieteenalalla. Nykyään matemaattinen tutkimus esimerkiksi korkeakouluissa usein jaetaankin tällaiseen puhtaaseen matematiikkaan ja soveltavaan matematiikkaan, joka tutkii matematiikan soveltamista käytännön ongelmiin, mutta tarkkaa rajaa puhtaan ja soveltavan matematiikan välille on vaikea vetää.
Myös eläimillä on havaittu olevan kykyä oppia matemaattisia taitoja. Esimerkiksi mehiläiset kykenevät suorittamaan yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Ne ymmärtävät myös suuruusjärjestyksen käsitteen sekä pystyvät erottamaan parittomat lukumäärät parillisista eli kahdella jaollisista lukumääristä.[1] Jotkin varislinnut ymmärtävät nollan käsitteen.[2]
- ↑ Eläintiede | Mehiläinen tajuaa parillisen ja parittoman – vain ihmisen on tiedetty pystyvän samaan suoritukseen Helsingin Sanomat. 22.6.2022. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Eläintiede | Varis osoittautui todella älykkääksi siivekkääksi, sillä lintu ymmärsi jopa nollan merkityksen Helsingin Sanomat. 4.8.2021. Viitattu 16.5.2024.