Rock | |
---|---|
Alkuperä | country, rhythm and blues |
Alkuperämaa | Yhdysvallat |
Kehittymisen ajankohta |
1950-luku |
Tyypillisiä soittimia |
sähkökitara, bassokitara, rummut, kosketinsoitin |
Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia |
aikuisrock, electronic rock, folk rock, garage rock, glam rock, goottirock, grunge, hardcore, hard rock, indie rock, industrial, instrumentaalirock, metallimusiikki, poprock, post-rock, progressiivinen rock, punk, psykedeelinen rock, rap rock, rock and roll, rockabilly, suomirock, vaihtoehtorock |
Rock eli rokki on 1950-luvun Yhdysvalloissa syntynyt populaarimusiikin tyylilaji, joka on jakautunut useisiin alalajeihin. Rockmusiikin keskeisiä soittimia ovat rummut, sähköbasso ja erityisesti sähkökitara. Englannin kielen sana rock rock juontuu ilmaisusta rock and roll, joka oli ensimmäisen rockin suuntauksen nimitys. Rock on keskeinen osa länsimaista populaarikulttuuria ja on muuttunut nuorisomusiikista osaksi yleistä populaarimusiikkia.[1][2]
Rock and roll -kappaleille oli ominaista nopeatempoinen soittotyyli sekä tahtien toiselle ja neljännelle iskulle painottuva rytmi (engl. backbeat). Suuntauksen ensimmäisiä tähtiä olivat muun muassa kitaristi Chuck Berry ja rock and rollin kuninkaaksi nimetty Elvis Presley. Rock and roll oli afroamerikkalaiseen musiikkiperinteeseen pohjautuva tyyli, jonka myös nuori valkoinen väestönosa omaksui. Rock oli kapinaa vanhempaa sukupolvea kohtaan, mutta muuttui 1950-luvun lopulla valtavirtaiseksi popmusiikiksi. 1960-luvulla rock kehittyi Britanniassa, jossa The Rolling Stonesin kaltaiset yhtyeet innoittuivat amerikkalaisesta juurimusiikista, etenkin bluesista ja rhythm and bluesista. Vuosikymmenen vaikutusvaltaisimmaksi yhtyeeksi nousi The Beatles, joka kehittyi uransa aikana popyhtyeestä musiikillisten kokeilujen tekijäksi. Merkittäviä vaikuttajia olivat myös yhdysvaltalainen folkmusiikki ja Bob Dylanin kantaaottavat sanoitukset.[2]
1960-luvun lopulla Jimi Hendrix uudisti sähkökitaran soittoa. The Doors ja muut psykedeeliset yhtyeet soittivat kokeilevaa rockia. Rockin taiteellinen kehitys johti progressiivisten rockyhtyeiden kuten Pink Floydin syntyyn. Yhdysvalloissa folkmusiikki sai jatkoa laulaja-lauluntekijäsuuntauksessa. 1970-luvun alussa syntyi Black Sabbathin kaltaisten yhtyeiden edustama heavy metal ja vuosikymmenen lopulla esiin nousi särmikäs ja yhteiskuntakriittinen punkrock. 1980-luvulla heavy rock kehittyi metallimusiikiksi. 1990-luvun rockille oli ominaista musiikillinen moninaisuus. Yhdysvalloissa Nirvana nosti vaihtoehtorockin suosioon. Rockin eri suuntaukset olivat saaneet vaikutteita muun muassa soulista, funkista, reggaesta, elektronisesta musiikista, maailmanmusiikista ja rapista.[2] 2000-luvun alun jälkeen rockin kaupallinen huippukausi alkoi olla ohi.[3][4]
Suomessa Hurriganes edusti 1970-luvulla suosittua englanninkielistä rockia. Suomenkielinen rock kehittyi Hectorin, Juice Leskisen ja Tuomari Nurmion kaltaisten sanoittajien myötä. Punk ja uusi aalto toivat esiin muun muassa Eppu Normaalin, josta tuli 1980-luvulla suosittu useiden muiden suomirock-yhtyeiden tavoin. Uuden vuosituhannen alussa useat suomalaiset rock- ja metalliyhtyeet saivat myös kansainvälistä suosiota.[2]
<ref>
-elementti; viitettä Niklander
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä Facta
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä Casal
ei löytynyt
<ref>
-elementti; viitettä rose
ei löytynyt