Suomen tataarit

Suomen tataarit
Finlandiya tatarları تاتارلار
Turkkilaiset tataarit ovat Suomen vanhin muslimiyhteisö (Tatarstanin vaihtoehtoinen lippu).
Väkiluku	600–700 (2020)
Merkittävät asuinalueet Helsinki (enemmistö) Tampere Turku Järvenpää
Kielet	tataari, suomi
Uskonnot	sunnalainen islam
Sukulaiskansat	Volgan tataarit, muut turkkilaiset kansat
Infobox OK

Suomen tataarit (tat. Финляндия татарлары / Finlandiya tatarları, تاتارلار, tatarlar) ovat noin 600–700 hengen turkkilainen islaminuskoa harjoittava etninen vähemmistö. Tataarien kulttuurikeskus on Venäjän federaatioon kuuluva Tatarstanin tasavalta. Tataarit puhuvat äidinkielenään tataaria, joka kuuluu samaan alahaaraan kuin esimerkiksi kazakki.

Tataariväestö on aina Kultaisen ordan (1242–1502) jälkeen levittäytynyt ympäri nykyistä Venäjää, ja täten heitä asuu merkittävästi myös Tatarstanin ulkopuolella. Suomeen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aikana saapuneet tataarit olivat pääsääntöisesti kotoisin Nižni Novgorodin alueelta, ja etenkin kylästä Aktuk. He olivat kierteleviä kauppiaita, joiden jälkeläisistä yhteisö tänä päivänä enimmäkseen koostuu.

Suomessa tataareilla on oma seurakuntansa sekä kulttuuriyhdistyksiä. Järvenpäässä on yhteisön rakentama puinen moskeija. Perinteisen kauppiasammatin lisäksi tataareja on maassa nähty muun muassa urheilijoina, yrittäjinä, taiteilijoina ja virkamiehinä. Tataarikulttuuri tunnetaan Suomessa myös esimerkiksi heidän ruokalajistaan pärämäç.

Tataarien identiteetti on Suomessa kokenut eri vaiheita. Alkuaikoina he paljolti yrittivät välttää termiä tataari, koska sitä pidettiin alentavana. Suomen yhteisö tunnistautui ensiksi uskontonsa kautta, ja kun Turkin tasavalta perustettiin, innostui myös kyseinen turkinsukuinen Volgan kansa kutsumaan itseänsä "turkkilaisiksi". He saivat lopulta paljon vaikutteita Turkin kulttuurista. 1970-luvulta alkaen tataari-termi alkoi taas hiljalleen vakiintua lähinnä Volgan alueelle luotujen suhteiden seurauksena. Tatarstanin johtaja Rustam Minnihanov on vieraillut yhteisön keskuudessa kahdesti.

Vaikka Suomen tataarit ovat sittemmin omaksuneet volgantataarilaiset juurensa, on heillä vielä nykypäivänäkin vahvat yhteydet Turkkiin. Tunnettuja Islam-seurakunnan tiloissa vierailleita ovat etenkin poliitikot Recep Tayyip Erdoğan ja Abdullah Gül. Nykyinen seurakunnan puheenjohtaja on ekonomisti Gölten Bedretdin ja imaamina toimii filosofian tohtori Ramil Belyaev, jonka turkiksi käännetty suomentataarien historiakirja julkaistiin Ankarassa lokakuussa 2024 presidentti Alexander Stubbin läsnäollessa.

Tataarit ovat Suomen vanhin muslimiväestö ja heidät luokitellaan yhdeksi maan kansallisista vähemmistöistä. Ensimmäinen suomenkielinen Koraanin käännös on tataarien.

Tataarit ovat omasta mielestään säilyttäneet kulttuurinsa hyvin, mutta myös huolia sen tulevaisuudesta on ilmaistu. Tataarien ja suomalaisten välisiä seka-avioliittoja ilmeni jo ensimmäisissä polvissa, mutta pääsääntöisesti he avioituivat yhteisönsä sisällä. Liitot kantaväestön kanssa ovat sittemmin lisääntyneet.