Turkmenistan Türkmenistan |
|
---|---|
Valtiomuoto | Presidentiaalinen tasavalta totalitaarisen perinnöllisen diktatuurin alaisuudessa |
Presidentti | Serdar Berdimuhamedow[1] |
Pääkaupunki |
Ašgabat (763 537 as.) |
Muita kaupunkeja |
Türkmenabat (232 158 as.), Daşoguz (209 087 as.) |
Pinta-ala | |
– yhteensä | 488 100 km² [2] (sijalla 52) |
– josta sisävesiä | ei merkittävästi |
Väkiluku (2022) | 5 636 011[3] (sijalla 115) |
– väestötiheys | 9,4 |
– väestönkasvu | 0,99 % [3] (2022) |
Viralliset kielet | turkmeeni |
Valuutta | manat (TMT) |
BKT (2019) | |
– yhteensä | 92 330 milj. USD [3] (sijalla 93) |
– per asukas | 15 500 USD |
HDI (2019) | 0,715 [4] (sijalla 111) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 7,5 % [3] |
– teollisuus | 44,9 % [3] |
– palvelut | 47,7 % [3] |
Aikavyöhyke | UTC+5 |
– kesäaika | ei käytössä |
Itsenäisyys – Neuvostoliitosta |
27. lokakuuta 1991 |
Lyhenne | TM |
– ajoneuvot: | TM |
– lentokoneet: | EZ |
Kansainvälinen suuntanumero |
+993 |
Tunnuslause | ei ole |
Kansallislaulu | ”Garaşsyz, Bitarap, Türkmenistanyň Döwlet Gimni” |
|
|
Edeltäjä(t) | Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta |
Turkmenistan (turkmeeniksi Türkmenistan, 'turkmeenien maa', käytetään joskus epävirallista muotoa Turkmenia) on valtio Keski-Aasiassa.
Valtaosa Turkmenistanista on aavikkoa. Siellä on kuitenkin kasvatettu puuvillaa ja vehnää keinokastelun turvin. Maassa on öljyä ja maakaasua, jonka viennin Iraniin ja Kiinaan uusia kaasuputkia pitkin toivotaan parantavan taloustilannetta.
Turkmenistan on yksi maailman eristäytyneimmistä maista, ja se tunnetaan etenkin heikosta ihmisoikeustilanteestaan. Kun vuonna 2006 maan elinikäinen presidentti Saparmurat Nijazov kuoli, henkilökultti ja eristyneisyys ovat vähentyneet, mutta silti maassa on yhä ankaria rajoituksia etenkin uskonnon- ja lehdistönvapaudessa.
Maan 5,6 miljoonasta asukkaasta lähes 89 prosenttia on islaminuskoisia.