Vainajien palvonta

Alttari malesiankiinalaisessa kodissa. Suitsukkeet ovat kutsu esivanhemmille ottaa ruokauhri.

Vainajainpalvonta eli manismi (lat. manes, vainajahenget) tarkoittaa vainajille määrätavoin, esimerkiksi uhraamalla osoitettua uskonnollista kunnioitusta, joka perustuu käsitykseen vainajan kyvystä vaikuttaa jälkeen jääneiden elämään.[1][2] Vainajainpalvonta on etenkin luonnonuskonnoissa yleinen käsitys, jonka mukaan esivanhempien henget liikkuvat kuolemansa jälkeen maan päällä. Myös šintolaisuudessa on manismin piirteitä.[3]

Kuoltuaan ihmisestä tulee henki, joka liittyy esivanhempiensa seuraan. Esivanhemmat on pidettävä tyytyväisenä, eikä heitä saa saattaa häpeään, sillä muuten he voivat kostaa, jonka seurauksena voi olla sairaus tai onnettomuus. Esivanhemmat ovat aktiivisina vaikuttamassa uskonnollisen yhteisön tapahtumiin.[3]

Tärkeää vainajainpalvonnassa on esivanhempien ja perinteiden kunnioitus. Manistisissa uskonnoissa on tarkat hautausrituaalit ja vainajien juhlat. Esivanhemmat usein pidetään tyytyväisinä uhrilahjoilla.[3]

Perinteisesti perheen vanhin lapsi jatkaa esivanhempien palvontaa, ja lapsettomuutta pidetäänkin luonnonuskontojen parissa suurena onnettomuutena, sillä silloin kukaan ei ole enää palvelemassa suvun esivanhempia.[3]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä Nurmi ei löytynyt
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä kotus ei löytynyt
  3. a b c d Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä kertaus ei löytynyt

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne