Kuu

Tämä artikkeli käsittelee Maan Kuuta. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.

Kuu
Löytäminen
Löytöaika esihistoriallinen
Kiertoradan ominaisuudet
Planeetta Maa
Keskietäisyys 384 400[1][2] km
Eksentrisyys 0,0549[3]
Kiertoaika 27,3217 d (27 d 7 h 43 min)[3][1]
Inklinaatio 5,145°[3]
Fyysiset ominaisuudet
Päiväntasaajan halkaisija 3 474,2[3] km
Massa 7,346 × 1022[3] kg
0,0123[3][1] Maan massaa
Keskitiheys 3,344[3] g/cm3
Painovoima pinnalla 1,62[3] m/s2
Pakonopeus pinnalla 2,38 km/s[3] km/s
Pyörähdysaika 27,3217 d[1]
Albedo 0,12[3]
Pinnan lämpötila alin: 40 K (−233 °C)[4]
keski: 250 K (−23 °C)
ylin: 396 K (123 °C)[4]
Kaasukehän ominaisuudet
Kaasunpaine 3 × 10−10 Pa[3]
Koostumus
Pinnan koostumus[2] – happea
– piitä
– magnesiumia
– rautaa
– kalsiumia
– alumiinia
– kromia
– titaania
– mangaania
Osuus[2]
43 %
20 %
19 %
10 %
3 %
3 %
0,42 %
0,18 %
0,12 %

Kuu (symboli: ☾) on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen ja aurinkokunnan viidenneksi suurin kuu. Sen säde on 27 prosenttia Maan säteestä, mikä tekee siitä aurinkokunnan suhteessa emoplaneettaansa suurimman kuun. Kuun massa on 1,23 prosenttia ja tiheys 61 prosenttia Maan vastaavasta. Se kiertää Maata keskimäärin noin 384 400 kilometrin etäisyydellä.

Kuu on vuorovesilukkiutunut Maan kanssa. Tämä tarkoittaa, että Kuusta on kääntynyt Maahan päin aina sama puoli, jolloin niin sanottu Kuun etäpuoli jää aina näkymättömiin. Kuu heijastaa Auringon valoa, ja on taivaan toiseksi kirkkain kohde Auringon jälkeen. Noin kuukaudessa Kuu käy läpi säännölliset vaiheet uusikuusta puolikuun kautta täysikuuhun. Erityisesti tämä on tehnyt Kuusta tärkeän kulttuurillisen ikonin, jolla on ollut suuri vaikutus eri kansojen ajanmittaukseen, mytologiaan ja taiteeseen.

Kuun uskotaan syntyneen samoihin aikoihin kuin Maankin, lähes 4,5 miljardia vuotta sitten. Synnystä on esitetty useita erilaisia teorioita, joista suosituin on törmäyshypoteesi. Törmäyshypoteesin mukaan nuoreen Maahan törmäsi noin planeetta Marsin kokoinen kohde, protoplaneetta Theia. Törmäyksessä Maan kiertoradalle jääneestä materiaalista muodostui Kuu.

Ensimmäinen miehittämätön luotain laskeutui Kuun pinnalle vuonna 1959. Miehitetty Apollo 8 kiersi Kuun vuonna 1968. Kuu on ainoa vieras taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on kävellyt. Vuosina 1969–1972 Kuuhun laskeutui kuusi miehitettyä avaruuslentoa, joista ensimmäinen oli Apollo 11 heinäkuussa 1969. Vuoden 1972 jälkeen Kuuhun on lähetetty vain tieteellistä työtä tekeviä miehittämättömiä luotaimia.

  1. a b c d Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä ursa ei löytynyt
  2. a b c Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä space ei löytynyt
  3. a b c d e f g h i j k Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä nasafs ei löytynyt
  4. a b Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä nasass ei löytynyt

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne