Ranskan tasavalta République française |
|
---|---|
|
|
Valtiomuoto | puolipresidentillinen tasavalta |
Presidentti | Emmanuel Macron |
Pääministeri | Michel Barnier |
Pääkaupunki |
Pariisi (n. 2,2 miljoonaa as.) |
Muita kaupunkeja | |
Pinta-ala | |
– yhteensä |
643 801 km² (koko alue) 551 500 km² (France métropolitaine) [1] (sijalla 42) |
– josta sisävesiä | 3 374 km² |
Väkiluku (2021) |
67 422 000 (koko alue)[2] 65 252 000 (France métropolitaine)[3] (sijalla 21) |
– väestötiheys | 118 as. / km² |
– väestönkasvu | 0,25 % [2] (2020) |
Viralliset kielet | ranska (français) |
Lukutaito | 99 |
Valuutta | euro (EUR) |
BKT (2024) | |
– yhteensä | 3 130 mrd. USD [4] (sijalla 5) |
– per asukas | 47 360 USD [4] (sijalla 20) |
HDI (2018) | 0,893 [5] (sijalla 20.) |
Elinkeinorakenne (BKT:sta) | |
– maatalous | 1,7 % [1] |
– teollisuus | 18,6 % [1] |
– palvelut | 79,7 % [1] |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– kesäaika | UTC+2 |
Itsenäisyys – Rooman valtakunnasta – Verdunin rauha |
486 843 |
Lyhenne | FR |
– ajoneuvot: | F |
– lentokoneet: | F |
Kansainvälinen suuntanumero |
+33 |
Tunnuslause |
Liberté, Égalité, Fraternité (Vapaus, tasa-arvo, veljeys) |
Kansallislaulu | ”Marseljeesi” |
|
|
Edeltäjä(t) | Ranskan neljäs tasavalta |
Ranskan tasavalta (ransk. République française) eli Ranska (ransk. France, [fʁɑ̃s]) on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Merentakaiset alueet mukaan luettuna Ranskan pinta-ala on 643 801 neliökilometriä ja väkiluku on noin 67,5 miljoonaa. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto.[1] Euroopan Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.
Nykyisen Ranskan valtion katsotaan syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat Frankkien valtakunnan keskenään Verdunin sopimuksella. Näin syntyi kolme valtakuntaa, joista läntisin, Länsi-Frankia, kattoi suurin piirtein nykyisen Manner-Ranskan alueen. Länsi-Frankiassa valtaan nousi vuonna 987 Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikki Ranskan kuninkaat eli kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneet Valois’t ja Bourbonit[6].
Ranska on Yhdistyneiden kansakuntien jäsen, Euroopan unionin ja Naton perustajajäsen sekä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Se on myös ydinasevalta. Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1958, mistä lähtien maa on ollut puolittain presidenttivaltainen tasavalta.
Ranska on paitsi teollisuusmaa, myös Euroopan tärkein maatalousmaa, ja suuri viinintuottaja. [7][8] Se on myös yksi maailman suosituimmista matkakohteista: vuonna 2007 maassa vieraili yli 80 miljoonaa turistia.[9][10]
Ranskan kieli on maan yleisin ja ainoa virallinen kieli. Vähemmistökieliä, kuten bretonia ja baskia, saa opettaa koulussa vapaaehtoisina aineina. Suurin uskonto on kristinusko, mutta Ranska on sekulaari valtio ja maassa asuu paljon uskonnottomia ihmisiä ja ateisteja. Toiseksi suurin uskonto Ranskassa on islam. Ranskan kulttuurimatkakohteista tunnetuimpia ovat Louvren taidemuseo, Eiffelin torni, Pompidou-keskus ja Versailles’n palatsi. Ranskan kuvataide kukoisti etenkin impressionismin aikana, ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Pariisista tuli taidemaailman keskus. Ranskalaisen Pierre de Coubertinin aloitteesta perustetut nykyaikaiset olympialaiset on järjestetty Ranskassa kuusi kertaa, viimeksi kesäolympiakisat Pariisissa vuonna 2024.[11]