Espoo

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muita merkityksiä on käsitelty täsmennyssivulla.
Espoo
Esbo

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°12′20″N, 024°39′20″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 049
Hallinnollinen keskus Espoon keskus
Perustettu 1400-luvulla
– kauppalaksi 1963
– kaupungiksi 1972
Pinta-ala ilman merialueita 330,25 km²
232:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 528,03 km²
211:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 312,34 km²
– sisävesi 17,91 km²
– meri 197,78 km²
Väkiluku 314 024
toiseksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 1 005 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 66,2 %
– yli 64-v. 15,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 69,9 %
ruotsinkielisiä 6,4 %
– muut 23,6 %
Kunnallisvero 5,30 %
306:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Hallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen
Kaupunginvaltuusto 75 paikkaa
– puheenjohtaja Inka Hopsu
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • Vihr.
 • SDP
 • PS
 • RKP
 • KD
 • Kesk.
 • Liik.
 • Vas.

28
14
10
8
6
3
2
2
2
www.espoo.fi

Espoo (ruots. Esbo) on kaupunki Uudellamaalla, Helsingin metropolialueella, Suomenlahden rannalla. Espoon kaupungissa asuu noin 314 000 henkilöä. Väkiluvultaan Espoo on Suomen toiseksi suurin kunta.[2] Rakenteellisesti Espoo kuuluu Helsingin keskustaajamaan ja Helsingin seudun metropolialueeseen.

Espoon naapurikunnat ovat Vihti ja Nurmijärvi pohjoisessa, Vantaa ja Helsinki idässä, Kirkkonummi lännessä sekä Kauniainen Espoon sisällä.[7] Sen pinta-ala on 528,03 km², josta 312,34 km² on maata, 17,91 km² sisävesiä ja loput 197,78 km² merta.[1]

Espoo on osa neljän kaupungin muodostamaa pääkaupunkiseutua, jonka kunnilla on laissa säädettyinä yhteistoimintavelvoitteina jätehuolto ja joukkoliikenne.[8] HSY vastaa alueen jäte- ja vesihuollosta ja HSL joukkoliikenteestä.[9]

Espoon väkiluku ohitti Tampereen Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina vuoden 1991 alussa.[10] Espoo on tunnettu myös Nokian, energiayhtiö Fortumin, Angry Birdsin kehittäneen peliyhtiö Rovion sekä useiden muiden korkean teknologian yritysten kotikaupunkina, Nuuksion kansallispuistosta sekä Otaniemen kampusalueesta, jossa sijaitsee Aalto-yliopiston kuusi korkeakoulua. Espoossa sijaitsee myös Ämmässuon ekoteollisuuskeskus, jossa käsitellään pääkaupunkiseudun noin 1,2 miljoonan asukkaan ja teollisuuden jätteet.[11]

Espoon maapinta-alasta oli vuoden 2004 lopussa kaavoitettuna hieman vajaa kolmannes. Espoossa on kaupungiksi varsin paljon metsää. Kaavoitetulla alueella metsää on noin 2 000 hehtaaria, ja lisäksi on kaavoittamattomat metsäalueet. Espoon pohjoisosassa on useita järviä, joista suurimmat ovat Bodominjärvi, Nuuksion Pitkäjärvi, Pitkäjärvi, Loojärvi, Velskolan Pitkäjärvi, Saarijärvi, Matalajärvi, Siikajärvi ja Lippajärvi.[12] Kaikkiaan Espoossa on 73 vähintään hehtaarin laajuista järveä.[13]

Espoon alueella on ollut asutusta vähintään 8 000 vuotta. Esihistoriallisen ajan asuinpaikkoja tunnetaan kivikaudelta sekä varhaismetallikaudelta. Vanhin Espoota koskeva historiallinen maininta on vuodelta 1431. Espoo itsenäistyi Kirkkonummesta omaksi seurakunnakseen 1400-luvulla.[14] Espoon ensimmäinen kuntakokous pidettiin vuonna 1868 ja ensimmäinen edustuksellinen kunnanvaltuuston kokous vuonna 1910. Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki 1972.

Espoo-päivää on vietetty alkuaikoina 27. elokuuta, mutta nykyään se on käytännön syistä elokuun viimeinen lauantai. Espoo-päivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992.[15]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021 – Espoo Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 18.8.2021.
  7. Aino – Suuri Suomen kartasto, s. 114–115. Genimap, 2005.
  8. Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta 2009. Finlex. Viitattu 16.4.2013.
  9. Helsingin seudun yhteistyöalueen kartta Seutuportaali "helsinginseutu.fi". Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 16.4.2013.
  10. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003048381.html
  11. http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=5697EBB09A47590EC22571F00017C2D1&kanta=kunnari%5C%5Cintrakun_e.nsf (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. Järviwiki jarviwiki.fi. Viitattu 23.2.2015.
  13. Espoo jarviwiki.fi. Viitattu 9.9.2019.
  14. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä historia ei löytynyt
  15. Info Espoo-päivä. Viitattu 22.8.2023.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne