Hudsoninlahti

Hudsoninlahti
Hudsoninlahden valuma-alue.
Kartta maankohoamisesta maapallon eri osissa.

Hudsoninlahti (engl. Hudson Bay, ransk. Baie d’Hudson, creeksi Wînipekw, Wînipâkw) on 1 230 000 neliökilometrin laajuinen merivesialue koillisessa Kanadassa. Vesialue rajoittuu pääosin alueelle 78°—95° läntistä pituutta ja 51°—70° pohjoista leveyttä.

Hudsoninlahteen virtaa useita jokia Ontarion, Québecin ja Manitoban provinsseista sekä Nunavutin territoriosta. Hudsoninlahden eteläosaan kuuluu myös Jamesinlahti. IHO:n luetteloissa Hudsoninlahti on Pohjoisen jäämeren lahti. Lahden suurin saari on Southamptoninsaari, joka on maailman 33. suurin saari. Belchersaarten saariryhmä lahden kaakkoisosassa käsittää kaikkiaan yli 1 500 saarta.

Hudsoninlahti on yhteydessä Atlantin valtamereen koillisessa sijaitsevan Hudsoninsalmen kautta, ja Pohjoiseen jäämereen Foxe, Fury, ja Hecla -nimisten salmien kautta.[1] Kaikki Hudsoninlahden ja Jamesinlahden saaret kuuluvat hallinnollisesti Nunavutin territorioon.

Hudsoninlahtea ympäröivät maa-alueet tunnetaan yleisesti nimellä Hudsoninlahden alamaa (engl. Hudson Bay Lowlands), ja sen pinta-ala on noin 324 000 neliökilometriä. Lahden keskisyvyys on 125 metriä ja alle 80 metriä 20–100 kilometrin etäisyydellä rannikosta. Tundramaisemaa halkovat lukuisat joet, ja alueen maannos tunnetaan yleisesti nimellä muskeg. Alue on muovautunut jäätiköiden laajetessa ja supistuessa vuosituhansien saatossa. Muinaisrantoja on jopa satojen kilometrien päässä nykyisestä rannikosta. Alueella on maailman suurin maankohoaminen, 13,1 mm vuodessa. [2]

  1. Hudson Bay Canadian Encyclopedia. Viitattu 7.7.2015.
  2. John P. Bluemle: Glacial rebound, warped beaches and the thickness of the glaciers in North Dakota dmr.nd.gov.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Nelliwinne